
Raahen Kokoomuksessa katsotaan huolestuneena kotikaupungin nykytilaa. Väki vähenee, kun ihmiset muuttavat koulutuksen ja palveluiden perässä muualle. Liiketilat tyhjenevät ja palvelut vähenevät.
Kuntavaaleihin valmistautuva Raahen Kokoomus aikoo kääntää vuonna 1649 perustetun rannikkokaupungin kehityksen suunnan.
Kokoomuksen virkeä kuntavaaliehdokkaiden joukko on valmis rikkomaan Raahen poliittiset voimasuhteet: valtuustossa on eniten edustajia keskustalla, vaikka 80 prosenttia äänestäjistä asuu ruutukaavan äärellä tai taajama-alueella. Puoluekannatusta mittaavien gallupien valossa vallanvaihdos saattaisi Raahessa olla mahdollinen.
Kuntavaaleihin Raahen Kokoomus tuo 24 ehdokkaan monipuolisen joukon, josta esittelemme tässä jutussa 45-vuotiaan liikunta-alan yrittäjän Jani Eteläahon ja YK:n kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä uransa tehneen 49-vuotiaan Sari Nurron.
Kuntavaalit käydään sunnuntaina 13. kesäkuuta. Ennakkoäänestys pidetään 26.5.–8.6.
Jani Eteläahon kova vaalilupaus
Ehdokasnumerolla 141 kuntavaaleihin osallistuvan entisen SSAB:n työntekijän Jani Eteläahon henkilökohtaisena tavoitteena on estää Raahen taantuminen, liiketilojen tyhjeneminen ja muuttotappio.
Hän tietää, että huolen Raahen taantumisesta jakaa hänen kanssaan moni muu kaupunkilainen.
Jani Eteläaholla on kova vaalilupaus.
”Teen kaikkeni, että Raahe kääntyy uuteen nousuun. Se on aika paljon luvattu eikä siihen kukaan yksin pysty. Tärkeintä on saada luotua sellaista tahtoa, että me teemme näille asioille jotakin. Me nostamme esille asioita esille ja pyrimme saamaan aikaiseksi myös kaupungin ja yritysten yhteisiä investointeja vapaa-ajan palveluihin ja kulttuuriin.”
Jani Eteläaho opiskeli työnohessa Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa pääaineenaan matkailututkimus. Hän vertaili kanditutkielmassaan, miten eri paikkakunnilla panostettiin matkailuun. Yksi tulos oli, että kunnat, joissa ei ole isoja teollisuustyönantajia ovat matkailuhankkeissaan yleensä huomattavasti aktiivisempia ja ne ovat myös saaneet tuloksia aikaiseksi.
”Kandityö paljasti, että Raahessa ei ole panostettu matkailuun eikä kuluttajapalveluihin. Kaupungin yksipuolinen elinkeinorakenne nojaa vahvoihin teollisuusyrityksiin ja palveluiden kehittäminen on jäänyt lapsenkenkiin”, sanoo myös Raahen yrittäjien hallituksessa mukana oleva Jani Eteläaho.

Hän sanoo, että usein kuultu kuittaus ”meillä ei ole tuntureita” on huono tekosyy olla panostamatta matkailuun ja kuluttajapalveluihin. ”Se, että meillä ei ole tuntureita, ei ole lupa kuitenkaan pistää pää pensaaseen”, Jani Eteläaho arvioi.
Hän ajattelee, että monipuoliset vapaa-ajan palvelut voisivat toimia Raahessa elinvoiman lisääjinä ja muuttotappion jarruna. ”Uskon, että ihmiset muuttavat Raahesta isompiin kaupunkeihin parempien harrastusmahdollisuuksien sekä kulttuuri- ja ravintolapalveluiden perässä. Lisäämällä yritysten tuottamia liikuntapalveluita ja vapaa-ajan palveluita saadaan muuttoliikkeen suuntaa käännettyä takaisin Raaheen”, sanoo jo seitsemän vuoden ajan itsekin yrittäjänä toimiva Jani Eteläaho.
Sari Nurro hakee elinvoimaa kulttuurista
Ehdokasnumerolla 151 kuntavaaleihin osallistuva Sari Nurro on tehnyt uran YK:n kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä. Hän tavoittelee vaaleissa sitä, että mahdollisimman moni uusi ehdokas pääsee läpi ja että valtuustoryhmien kokoerot tasoittuisivat.
Sari Nurro lupaa äänestäjilleen enemmän vapaa-ajan palveluita, lisää kulttuuria sekä elävän ja dynaamisen yrityskentän. ”Raahe on pieni kaupunki, jonka purjelaivakausi ja siihen liittyvät museot ovat oikeita vetovoimatekijöitä. Hyvä todistus tästä on Langin kauppahuone, 1800-luvun purjelaivakaudelta peräisin olevassa kauppahuoneessa toimiva kahvila-ravintola ja boutique-hotelli, jonka asiakasmäärän yrittäjäpariskunta nosti lyhyessä ajassa nollasta 100 000:een.”
Kuusi vuotta New Yorkissa asunut Sari Nurro tietää, että kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut vetävät paikkakunnalle asukkaita, tekijöitä ja yrityksiä. ”Siksi Raahen vapaa-ajan toimintoja on kehitettävä monituottajamallilla. Raahe on kansainvälisten isojen projektien lähialueella. Meidän pitää houkutella Fennovoiman kansainvälisiä työntekijöitä asettumaan Raaheen ja viettämään täällä vapaa-aikaa ja saada heitä tänne myös pääkaupunkiseudulta.”
Sari Nurro lupaa myös ottaa kuntalaiset mukaan päätöksentekoon. Hän ja moni muu kuntalainen eivät ole tyytyväisiä tavasta, jolla esim. Raahen kouluverkkosuunnitelma tehtiin kuulematta perheitä ja vanhempainyhdistyksiä. ”Me saimme tietää kouluverkkosuunnitelmista lukemalla niistä aamun lehdestä”. Raahen päätöksentekoon on saatava aidosti osallistavaa valmistelua. Kuntalaki edellyttää, että palvelujen käyttäjät ja asukkaat huomioidaan päätöksenteossa.”
Raahen väkimäärä väheni viime vuonna 330 asukkaalla. ”Jos kehityssuunta jatkuu, asukasluku pienenee 15 prosenttia jokaisella tulevalla vuosikymmenellä. Siksi olen ehdokkaana näissä kuntavaaleissa.”
- 140 Risto Aalto
- 141 Jani Eteläaho
- 142 Juha-Matti Harju
- 143 Virve Hautamaa
- 144 Maija-Leena Hirvonen
- 145 Matti Honkala
- 146 Auli Kananen
- 147 Suvi Lehtimäki
- 148 Aleksei Litvinets, sit.
- 149 Anneli Mustakallio
- 150 Arto Nikula
- 151 Sari Nurro
- 152 Mikko Paldanius
- 153 Niko Parviainen,sit.
- 154 Hannu Ranttila, sit.
- 155 Jaakko Rossello-Ramon,sit.
- 156 Jouko Selkälä
- 157 Marko Sipilä
- 158 Karoliina Taskila, sit.
- 159 Marita Tuhkala, sit.
- 160 Tarja Vikström
- 161 Saija Välikangas
- 162 Esa Ylisirniö
- 163 Kirsi Ylisirniö