Tämä on aikaa, jolloin vesi alkaa muuttaa olomuotoaan. Se huurtuu, kiteytyy, muuttuu kuuraksi ja jäätyy. Se saa hiutaleen muodon. Se voi pakkautua paksuksi valkeaksi tykkylumeksi puiden latvoihin ja oksille.
Syystalven paras aika koittaa silloin, kun harmaus ja hämärä muuttuvat kimaltavaksi kuuraksi ja jääksi. Maa, heinät, sammaleet ja kasvit saavat harsokseen maapitsin, ja metsät muuttuvat valko-vihreiksi pitsimetsiksi. Jokiin ilmaantuu pieniä tai suuria tippuvia ja loistavia jääkatedraaleja ja ikkunoihin pitsimäisiä jääkukkia. Tämän hetken lumouksen haluamme välittää lukijoillemme lukijoidemme ottamien kuvien välityksellä.
Luodessaan lunta ja jäätä luonto ei säästä mielikuvitustaan. Se heittää soppaan niin monta muuttujaa, että lopputulos on aina uusi. Kuvattavaa materiaalia riittää joka paikassa, eikä aina tarvitse mennä edes ulos, vaan jäätä on jopa kylmien tilojen ikkunoissa.
Wilson Bentley kuvasi samalla kalustolla 46 vuoden aikana yli 5 000 lumihiutaletta, ja huomasi, että jokainen oli yksilö. Samanlaisissa oloissa syntyneet yksittäiset kiteet, kuten pienet jääneulaset, näyttävät samanlaisilta. Mutta kun lumikiteet sitoutuvat yhteen lumihiutaleeksi, rakennelmassa on niin monta vaihtoehtoa, että pidetään erittäin epätodennäköisenä, että syntyisi kahta samanlaista.
Yhdessä lumihiutaleessa voi olla jopa 100 kidettä, ja hiutaleen läpimitta saattaa olla jopa 2,5 senttiä. Niin suuret hiutaleet ovat kuitenkin varsin harvinaisia.
Lumihiutaleista voi tulla levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä.
Luonto on katsonut parhaaksi pitää jotain rotia, ja se on järjestänyt asiat niin, että tähtimäisen lumihiutaleen sakaroiden väliset kulmat ovat aina jaollisia 60 asteella. Jokainen kuudesta pääoksasta on koristeltu eri tavoin sivuhaaroilla.
Jos tämä syksy tuo mukanaan tykkylunta, kuten monina syksyinä aiemmin, tarjolla on kahdenlaista tykkyä: huurretykkyä ja nuoskatykkyä.
Huurretykky syntyy suurimmalta osaltaan kertyneestä huurteesta ja huurteen sitomista lumihiutaleista ja jääkiteistä. Huurre syntyy pienenpienistä pilvi- ja sumupisaroista.
Nuoskatykystä yli puolet on syntynyt kosteana satavasta lumesta tai kostean lumen sitomista lumihiutaleista. Vesisade kasvattaa nuoskatykkyä. Sitä syntyy tehokkaimmin, kun lämpötila on 0 ja +0,5 asteen välillä. Lyhyet käväisyt pakkasen puolella kerryttävät kasvua.
No entäpä se jää?
Wikipedia selittää sen näin: Jää on veden kiinteä olomuoto. Veden kiinteitä kidemuodon perusteella eroteltavia faaseja eli olomuotoja tunnetaan 17 erilaista, mutta yleensä jäällä tarkoitetaan luonnossa esiintyvää kiderakenteeltaan kuusikulmaista vettä.
Mitä?! Kuusikulmaista vettä? Ei voi olla totta! Ei muuta kuin kuvaamaan!
Ja samalla ihmetellään luonnon pieniä ihmeitä, ja nautitaan tästä ajasta! Retkeillään huomaamatta ehkä ne terveelliset 10 000 askelta, ja tullaan paremmalla mielin ja uudistuneena takaisin.
Raahen Seudun jääaiheinen valokuvakilpailu:
Kuvia voi lähettää kilpailuun keskiviikkoon 18.12. saakka.
Raahen Seudun toimitus valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 parasta kuvaa loppukilpailuun.
Voittokuvan valitsee Raahen Seudun lukijakunta.
Voittaja saa yllätyspalkinnon.
Lähetä kilpailukuvasi sähköisesti osoitteeseen toimitus@raahenseutu.fi.
Voit osallistua kilpailuun 3 kuvalla.
Kuvassa pitää esiintyä vettä jossain sen olomuodossa: joko jäänä tai lumihiutaleina tai kuurana tai huurteena. Kuvassa saa olla myös lunta jään ohella.
Kuvan pitää olla otettu tältä syystalvelta.
Raahen Seutu julkaisee kuvia sivuillaan.
Päivitetty 27.10. kello 14.30 faktoilla kisasta.