Siikajoen ja Pattijoen pohjat ovat paljastuneet. Pyhäjoen Tolpankoskessa vesi on Ympäristökeskuksen ilmoittamien mittausten mukaan matalammalla kuin koskaan. Pattijoessa pohjakivien sammal on paljastunut päivänvaloon.
Raahen seudun vesistöjen säännöstelystä vastaavan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Heli Harjula tutustui Raahen Haapajärven tekoallasta säätelevän Pattijoen vesitilanteeseen tiistaina. Hänestä nyt eletään mielenkiintoisia aikoja.
– Nyt yritetään vähän veden kanssa pärjätä.
Hänen mukaansa Pattijoessa ei ole juuri virtaamaa, eikä vettä riitä tekoaltaaseen. Tekoaltaan pinta on laskenut 2 viikossa 30 senttiä.
– Vettä ei mene yhtään tekojärveen, vaan kaikki menee jokeen.
Uljuan altaan voimalaitos ei tuota lainkaan sähköä, vaan tekojärven vettä juoksutetaan pelkästään Siikajokeen vajaat 2 kuutiota sekunnissa. Se on noin puolet Siikajoen kokonaisvirtaamasta, joka on vajaat 4 kuutiota sekunnissa.
Harjulan mukaan Siikajoella Uljuan altaasta riittää vettä, vaikka helleaalto kestäisi vielä 4 viikkoa.
– Siikajoen virtaama on pieni mutta säännöstelyn ansiosta kohtalainen.
Pyhäjoen veden pinta ei ole koskaan ollut näin alhainen kuin nyt.
– Pyhäjärvestä juoksutetaan Pyhäjokeen pientä määrää, 3,5 kuutiota sekunnissa.
Sekä Pyhäjoen Tolpankosken että Siikajoen Länkelän kuten myös Pattijoen veden lämpötila on nyt 25 astetta. Vesi on ollut silti joskus parisen astetta lämpimämpääkin. Veden ennustetaan lämpenevän hiukan.
Pattijoen Kalastajainseuran puheenjohtaja Kari Timonen sanoo, ettei hän muista koko elämänsä ajalta näin pitkää satamatonta jaksoa.
– Pahaltahan se näyttää, ei siellä kyllä paljon ole vettä Pattijoessa. Mitenkähän ne meidän kultakalat siellä jaksaa?
Pattijokeen on istutettu joen alkuperäistä luonnonvaraista tammukkaa 1980-luvulta lähtien. Tammukka viihtyy Pattijoessa muun muassa siksi, että siinä on runsaasti pohjalähteitä.
– Jospa ne Pattijoen lähteet ovat tammukan pelastus.
Siikajoen osakaskunnan puheenjohtaja Matti Patokoski myöntää, että Siikajoessa ei ole paljon vettä.
– Mutta silmämääräisesti vesi näyttää puhtaalta, hän kiittelee.
Kuivuus on tehnyt tepposet kalanistuttajille ja kalamiehille.
– Istutettiin pyyntikokoista kirjolohta, joka ei lisäänny luontaisesti, ihan vain siksi, että ihmiset saisivat heittää uistinta. Sen pyynti uistimella on ollut vaikeaa, kun se tarttuu pohjaan.
Luohualla kuoli vuonna 2003 kaloja, koska kuivan jakson jälkeen tuli rankkasateita ja alunamailta huuhtoutui hapanta vettä jokeen. Patokoski muistaa toisenkin tapauksen.
– Joki meni aivan kuivaksi, ja sitten tuli syksyllä 30 senttiä lunta ja suli, ja alunavedet tulivat jokeen ja kalat kuolivat. Mutta siitäkin on noustu.
