Raahen Seudun Pää­siäis­mu­na­ki­sa – Kenen on kaunein ja kuka maa­la­si?

Tiina Tuohimaa maalasi akryyliväreillä oman pääsiäismunansa. Munan muni oma kana.
Tiina Tuohimaa maalasi akryyliväreillä oman pääsiäismunansa. Munan muni oma kana.
Kuva: Sari Jaatinen

Vuodesta 2006 järjestettyä Raahen Seudun pääsiäismunakisaa ja -visaa ei jätetä tänäkään vuonna väliin. Kilpailukutsu otettiin myönteisesti vastaan. Ainoana sääntöjä kisassa oli, että pääsiäismuna on maalattava tai piirrettävä, eikä siihen saa kiinnittää mitään koristuksia.

Osallistumaan pääset jutun lopussa olevassa kilpailuosiossa. Yhdistä oikeat pääsiäismunat oikeisiin maalareihin ja voit voittaa yllätyspalkinnon. Äänestä myös kisan kauneinta pääsiäismunaa.

Osallistumisaikaa on ensi perjantaihin 9.4. kello 12 saakka. Oikeat vastaukset ja arvonnan voittaja julistetaan maanantain 12.4. Raahen Seudussa.

Vanhempi rikoskonstaapeli Tiina Tuohimaa aloittaa pääsiäisenä puolen vuoden vuorotteluvapaan. Toimettomana hän ei jouda olla, vaan kesä tulee kulumaan Katariinan kamarin ja renkituvan asiakkaita palvellen ja Iso-Kraaselin saaren huvilaa kunnostaen.

Kevättä aloitetaan perheen kanssa seitsemän vuoden perinteisellä irtiotolla Kuusamossa poliisiyhdistyksen mökillä.

– Siellä ei ole sähköä, ei vettä, loppumatka on hiihdettävä ja vedettävä tavarat ahkiolla. Siellä pelataan ja nautitaan yhdessäolosta. Yhtenä päivänä taivallamme Kuusamoon ja käymme syömässä ja keilaamassa, Tuohimaa kertoo.

Pääsiäismunansa aihiota Tuohimaan ei tarvinnut kaupasta hakea, sen sai hakea omasta kanalasta.

Juho Ilkko synnytti elävän taideteoksen, joka muuttuu kun siihen koskee.
Juho Ilkko synnytti elävän taideteoksen, joka muuttuu kun siihen koskee.
Kuva: Sari Jaatinen

Yrittäjä-muusikko Juho Ilkko maalaili pääsiäismunia viikonloppuna jälkikasvunsa kanssa. Poikien kanssa noudatettiin kahta taktiikkaa: vaihtoehtoina oli puhallella tyhjiksi kananmunia tai käyttää Mignon-munia. Koska musiikkimiehestä on kysymys, piti oikea rytmimunakin ottaa käsittelyyn – ja sehän muistuttaa erehdyttävästi kananmunaa.

– Mignon-munat piti syödä. Rytmimunan maalaamisessa oli omat haasteensa, joten aina kun siihen koskee, se vähän muuttuu. Elävä taideteos siis, Ilkko sanoo.

Pääsiäinen vie Ilkon yleensä keikkamuistoihin, sillä takavuosina on tullut vietettyä eräskin pääsiäinen bändin kanssa. Joskus on oltu kiinnityksellä koko pääsiäisaika jossakin Lapin huvipaikassa.

– Ruuanlaitto on alkanut kiinnostaa, joten todennäköisesti laitan lammasta. Ja niitä suklaamunia pitää olla.

Riitta Palosaari maalasi pääsiäismunaansa rakkautta kotikaupunkia kohtaan.
Riitta Palosaari maalasi pääsiäismunaansa rakkautta kotikaupunkia kohtaan.

Yrityskehityspäällikkö Riitta Palosaari innostui pääsiäismunatehtävästä.

– Heti tuli visio. Munien maalaaminen oli niin hauskaa, että ehkä jatkan sitä, Palosaari sanoo.

Lapset alkavat olla niin isoja, että virpomiset ovat saaneet jo pari vuotta olla, mutta suklaamunia kuluu.

Edessä olevat vapaapäivät kuluvat perheen parissa kotona rentoutuen ja ulkoillen.

– Perheessämme on pääsiäisperinteenä iso mummolta peritty lasinen kana. Se muuttaa pääsiäisen ajaksi asuinkerrokseen. Kana on avattava ja sen sisään laitetaan pienempiä ja isompia suklaamunia.

Pääsiäismunaansa Palosaari maalasi kolme asiaa Raahesta, joista valokuvaan saadaan näkymään vain yksi hyvin erityinen.

Suklaamunat ovat Pekka Miilukankaan pääsiäistraditio numero yksi.
Suklaamunat ovat Pekka Miilukankaan pääsiäistraditio numero yksi.

Yrittäjä Pekka Miilukangas ei muista olisiko koskaan maalannut pääsiäismunia – ehkä joskus alaluokilla koulussa. Aihetta ei kuitenkaan tarvinnut haeskella, sillä se löytyi mieluisasta ulkoiluharrastuksesta.

– Kokeilin ensin yhteen ja toisessa jo onnistuin. Käytin maalaamisessa fläppitaulutusseja, Miilukangas kertoo.

Pääsiäinen on aikaa, jolloin ulkoilukelit tavallisesti muuttuvat. Joskus pystyy luistelemaan merellä, joskus hiihtämään ja toisinaan melomaan.

– Pääsiäinen on sellainen kevään kulminaatiopiste.

Aivan täyttä neljän päivän vapaata ei Miilukangas vietä. Maanantaille on jo sovittu työpaikkahaastattelu.

– Aamulla kässehditään tavallista pidempään, sitten 3–5 tunnin lenkki ja sauna, niin päivä alkaa olla pulkassa.

Kristina Leskinen loihti musiikkia pääsiäismunaansa.
Kristina Leskinen loihti musiikkia pääsiäismunaansa.

Raahen musiikkiopiston rehtori Kristina Leskinen muistelee maalanneensa pääsiäismunia edellisen kerran lasten ollessa pieniä, parikymmentä vuotta sitten.

– Nyt aikuiset lapset innostuivat hekin pääsiäismunien maalaamisesta. Pääsiäismunaani käytin pääsiäiseen liittyvää tärkeää väriä ja kyllä siinä on nähtävissä nuotteja ja nuottiviivastoa, Leskinen kertoo.

Pääsiäisen keskuspaikka on oma koti, joka koristellaan ja puetaan juhla-asuun. Perheen kanssa vietetään aikaa ja tavataan läheisiä juhlavammissa merkeissä yhteisellä aterialla.

Leskinen ei pidä kiinni mistään tietyistä pääsiäisruokaperinteistä, mutta Mignon-munia täytyy olla herkuttelua varten.

– Minulle pääsiäinen on rauhoittumisen aikaa, taitoskohta, josta lähdetään kesää kohti.