Raahen Seudun järjestämä vaalipaneeli käytiin varsin leppoisissa merkeissä tilaisuutta juontaneen toimittaja Sari Jaatisen ja päätoimittaja Nina Tuomikosken pitäessä keskustelun rönsyilyt napakasti minuuttikellolla aisoissa. 2 tunnissa käytiin läpi kutakuinkin kaikki ajankohtaiset asiat.
Keskustelun äänensävyt kiristyivät Raahen sairaalan osalta. Yleisöstä esitetty kysymys siitä, kuka on sitä mieltä, että päivystysasetusta on muutettava, sai kansanedustaja Katja Hännisen (vas) peräämään kollegaltaan Hanna-Leena Mattilalta, miten sairaalan tilanne on nyt keskustalle niin tärkeä, kun puolue ei vallan kahvassa ollessaan säästänyt sairaalan toimintoja.
– Maakunnan ääni ei kuulunut, perusteli Mattila.
Hän kertoi tehneensä voitavansa junan pysäyttämiseksi. Aikarajoituslain valmistelu pysähtyi.
– Me ollaan keskustassa valmiita tarkastamaan lakeja, hän lisäsi.
Hänninen muistutti, että vasemmistoliitto ei ole ollut hallituksessa tekemässä lakeja, joiden seurauksena vauvoja on syntynyt ambulansseihin synnytysosastojen lopetettua toimintansa.
Seppo Sorvari (vihr) katsoi, että päivystysasetus on kohtuuton. Hän arvosteli tornien rakentamista Ouluun.
– On hullua, että toisaalla puretaan ja toisaalle rakennetaan. Täällä saa yksilöllistä palvelua, Sorvari sanoi.
Marko Salmela (sd) katsoi, että päivystysasetuksen purku on ensimmäinen työ, joka tehdään, kun vallankahvaan päästään.
– Tämä on ollut härskiä hommaa, miten yksityiselle puolelle on yritetty siirtää leikkauksia, sanoi Salmela, jonka mukaan leikkauksia on yritetty junailla kavereille puolen tunnin säännöllä.
Matti Honkalan puolesta kokoomusta edustanut Sami Pikkuaho toi esiin anestesiasairaanhoitajan asiantuntemuksen.
– Raahea koskevat päätökset ovat olleet virheitä. Alueelliset kysymykset pitää ottaa huomioon, hän sanoi.
Hanna-Leena Mattilan ehdotus, että valtio ottaisi kantaakseen vanhempainvapaan kustannukset, sai kannatusta Henri Oksaselta (krist). Sami Pikkuaho vastusti ajatusta vedoten valtion kustannusvajeeseen.
Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaan Satu Lumijärven mukaan valtio maksaa paljon turhempaakin.
Salmela katsoi, että työnantajalle tulevien maksujen pienentäminen voisi olla paikallaan.
– Vanhemmuuden kustannusten pitäisi jakautua tasaisemmin. Harkittava ajatus, sanoi Sorvari.
– Valtio saisi maksaa kaikki meidän asiat, ironisoi Jaakko Ukkola (Liike Nyt).
– Lähtisin porrastamaan maksuja. Monimiljoonayritykset saisivat maksaa vanhempainkulunsa itse, lisäsi Ukkola.
Katja Hänninen halusi tietää kustannusvaikutukset ja sen, miten paljon pitäisi leikata muualta.
– Naisvaltaisilla aloilla kannetaan suuri vastuu. Tätä voisi tasata, sanoi Hänninen.
Kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että perheen pitää saada itse päättää siitä, miten vapaat jaetaan. Mattila, Lumijärvi, Oksanen ja Pikkuaho eivät kannata ajatusta, että entistä isompi osa vanhempainvapaasta varataan isän käyttöön.
Mattilan mukaan isien siirtyminen vanhempainvapaalle voisi johtaa lapsiperheköyhyyteen.
– X määrä päiviä, ja perhe päättää. Miksi pitää tehdä tämä vaikeaksi, kysyi Ukkola.
Hännisestä olisi hyvä, jos isä ja äiti voisivat käyttää yhtä aikaa vanhempainvapaita.
Otteita yhdestä jos toisestakin asiasta
Seppo Sorvari vaati kunnian palautusta 2. asteen koulutukselle.
– Ei maisteri tule vaihtamaan vaippoja vanhainkotiin.
Sorvari ei halua Suomen menevän Ruotsin malliin, jossa syntyy kahdet työmarkkinat. Ne johtavat levottomuuksiin.
– Etätyön mahdollisuutta pitää lisätä. Monessa kaupungissa on paikkoja sellaisille etätyön tekijöille, jotka eivät voi työskennellä kotona, oli Sorvarin neuvo paikalliseen elinkeinopolitiikkaan.
Katja Hänninen sanoi, että matalapalkka-ala ei riitä elämiseen.
– Ei ole kannattavaa ostaa vastaan matalasti palkattua työtä. Kestää 2 kuukautta, ennen kuin Kela saa paperit kuntoon. Tällaiseen byrokratialoukkuun tulee puuttua. Vaarana on, että syntyvät kahdet työmarkkinat.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaana olevan Markus Kuotesahon mukaan suomalaisten pitäisi suostua pudottamaan palkkojaan, muuten maahanmuuttajat vievät työt.
Kansalaispuolueen ehdokkaan Jaakko Impolan mukaan maahanmuuttajat eivät ole ratkaisu työvoimapulaan.
– Meillä on satojatuhansia omiakin työttömiä, sanoi Impola, joka esitteli tilastoja maahanmuuttajien alhaisista työllistymisprosenteista.
Hanna-Leena Mattilan mukaan meillä on ongelma, sillä samaan aikaan kun 50 000 lasta syntyy, 100 000 ihmistä jää eläkkeelle. Hän asettui äänestyksessä kannattamaan aktiivimallin säilyttämistä yhdessä Pikkuahon kanssa.
Jaakko Impolan mukaan opintotuen leikkaus pitäisi perua, samoin aktiivimalli, sillä se aiheuttaa stressiä eikä työllistä käytännössä.
– Aktiivimalli ei toimi, sitä pitää kehittää. Aktiivisuutta pitää lisätä, sanoi puolestaan Sami Pikkuaho.
– Meidän järjestelmä tarttuu, kun joku tarttuu töihin, sanoi Henri Oksanen.
– Kaikki työ on tehtävä kannattavaksi. Opiskelijan työntekoa pitää joustaa. Työ pitää voida ottaa vastaan ilman sanktiota, sanoi Oksanen.
– Pitää ulottaa oppivelvollisuus toiseen asteeseen, niin kaikki ovat jossain ammatissa kiinni, sanoi Hanna-Leena Mattila.
Satu Lumijärven mukaan palkkaaminen on tehty niin vaikeaksi, ettei pienyrittäjä halua työllistää, vaikka siihen olisi tarvetta.
Raahen seudulta kotoisin olevien ehdokkaiden mielipiteet jakaantuvat siitä, mikä olisi sopiva summa perustuloksi. Perustulokokeilussa maksettiin 560 euroa kuukaudessa.
Satu Lumijärvi kannattaa perheen koon huomioivaa 500 euron perustuloa.
Seppo Sorvarista 600 euron perustuloon tulisi lisätä asumislisä.
Marko Salmela pitää sopivana 751 euroa.
Katja Hännisestä ja Hanna-Leena Mattilasta 800 euroa olisi sopiva määrä.
Jaakko Impolasta perustuloa pitäisi maksaa 800–1 000 euroa. Tuhatta euroa kannattaa Henri Oksanen.
Markus Kuotesahon mielestä vastikkeeksi voisi mennä pienyrittäjille töihin.
– Ei kukaan tee töitä, kun saa 900 ja tekee siihen päälle pimeää kauppaa. 500 euroa – ei ehdottomasti enempää, sanoi Kuotesaho.
– Vastikkeellisuus lisäsi byrokratiaa. Pitäisi pystyä ottamaan lyhytaikaista työtä vastaan, sanoi Katja Hänninen.
Jaakko Ukkolan mukaan perustulokokeilu pitäisi kohdentaa pienyrittäjille.
Jaakko Impolan pohti vastikkeellisuuden filosofiaa. Vastikkeellinen perustulo olisi hänestä kommunismia, sillä silloin olisi töissä valtiolla.
– Tietty vastikkeettomuus kuuluu meille kaikille, sanoi Henri Oksanen.
– On huolestuttavaa, jos työttömyys on vaihtoehto. Se rapauttaa. Ehdottomasti vastikkeellinen perustulo. Jos ei ole työkykyä ja on pitkä työmatka, se otetaan huomioon, sanoi Sami Pikkuaho.
– SDP:llä on yleisturva. Ei anneta keppiä vaan porkkanaa, sanoi Marko Salmela.
– Perustulo kuuluu kaikille. Minimiperustulo on perusoikeus, sanoi Seppo Sorvari.
Kaikki ehdokkaat katsoivat, että Suomen tulee säilyttää kansallinen liikkumisvapaus EU:sta huolimatta.
Eniten EU:ta vastustavat Jaakko Impola, Markus Kuotesaho ja Satu Lumijärvi.
– Ylikansallinen EU olisi perustuslain vastainen, sanoi Impola.
– EU:sta ei ole tullut mitään hyvää, sanoi Kuotesaho.
– Me ollaan osa EU:ta, mutta meillä on rajanaapuri. Meillä on hyvä kommunikaatio kahden eri maailman välillä. Meidän pitäisi saada enemmän päätäntävaltaa meille itselle, sanoi Oksanen.
Pikkuahosta oli vastuutonta puhua, että EU:sta pitäisi jäädä pois.
Sorvarista EU:n päätöksenteko vaatisi uudistamista. Hänestä parlamentilla on nyt liian vähän valtaa ja valta on hallintokoneistolla.
Markus Kuotesahon mukaan sosiaalitanttamafiaa pitää nousta vastustamaan ja alvitasoa nostaa. Hän itse kertoo kituneensa nälässä. Pienyrittäjänä hän ei ole voinut palkata työntekijää sivukulujen suuruuden takia.
– Kaikki sotumaksut helvettiin, sanoi Kuotesaho.
Hän haluaa pankit takaisin kylälle.
– Kirjastotkin ovat niin keskittyneet. Tämäkin olisi mennyt vielä 10 vuotta ilman remonttia, hän sanoi pääkirjastosta.
Valtionvelan suuruuden tiesi vain kansalaispuoluetta edustava Jaakko Impola. Hänen mukaansa alvirajan nosto helpottaisi pienyrittäjää.
– Käsittämätön maakuntahimmeli ja uusi verotus, siunaili Jaakko Impola.
Hänestä rahaa pitäisi painaa lisää. Hänestä pahoinvointia aiheuttaa köyhyys, ja hän vaati rahanvallan purkamista.
Satu Lumijärven mukaan toimintoja pitää hajauttaa maaseudulle Norjan mallin mukaan.
Henri Oksasen mukaan keskittäminen katkaistava ja yrittäjyys saatava kannattavaksi.
Vasemmistoliiton Katja Hänninen: Li Andersson.
Valitsijayhdistyksen Markus Kuotesaho: Markus Kuotesaho.
Keskustan Hanna-Leena Mattila: Antti Rinne tai Juha Sipilä.
Kristillisten Henri Oksanen: Pekka Haavisto.
Kokoomuksen Sami Pikkuaho: Petteri Orpo.
Demareiden Marko Salmela: Antti Rinne.
Vihreiden Seppo Sorvari: Pekka Haavisto.
Liike Nytin Jaakko Ukkola: joko Jaakko Ukkola tai Hjallis Harkimo.
Kaikki kannattivat toisen asteen saamista aidosti maksuttomaksi ja maanpuolustusasioiden käsittelemistä jo koulussa.
Kaikkien mielestä valtion pitää tukea alueita, joiden väkiluku laskee.
Kukaan ei halua kieltää bensa- ja diesel-autojen myyntiä viimeistään vuonna 2030.
Natojäsenyyttä kannatti ainoastaan Sami Pikkuaho.
Salmela, Sorvari, Ukkola, Hänninen ja Impola hyväksyvät samaa sukupuolta olevien vihkimisen avioliittoon.
Juttua oikaistu perjantaina 29.3.:
Jaakko Ukkolan mukaan perustulokokeilu pitäisi kohdentaa pienyrittäjille.
Jaakko Impola pohti vastikkeellisuuden filosofiaa. Vastikkeellinen perustulo olisi hänestä kommunismia, sillä silloin olisi töissä valtiolla.
Jaakko Ukkola ei kannattanut ilmasto-oppia kouluaineeksi.
Katso video illan vaalipaneelista
Vastaa vaalikoneeseen tästä
Seppo Sorvari vaati kunnian palautusta 2. asteen koulutukselle.
– Ei maisteri tule vaihtamaan vaippoja vanhainkotiin.
Sorvari ei halua Suomen menevän Ruotsin malliin, jossa syntyy kahdet työmarkkinat. Ne johtavat levottomuuksiin.
– Etätyön mahdollisuutta pitää lisätä. Monessa kaupungissa on paikkoja sellaisille etätyön tekijöille, jotka eivät voi työskennellä kotona, oli Sorvarin neuvo paikalliseen elinkeinopolitiikkaan.
Katja Hänninen sanoi, että matalapalkka-ala ei riitä elämiseen.
– Ei ole kannattavaa ostaa vastaan matalasti palkattua työtä. Kestää 2 kuukautta, ennen kuin Kela saa paperit kuntoon. Tällaiseen byrokratialoukkuun tulee puuttua. Vaarana on, että syntyvät kahdet työmarkkinat.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaana olevan Markus Kuotesahon mukaan suomalaisten pitäisi suostua pudottamaan palkkojaan, muuten maahanmuuttajat vievät työt.
Kansalaispuolueen ehdokkaan Jaakko Impolan mukaan maahanmuuttajat eivät ole ratkaisu työvoimapulaan.
– Meillä on satojatuhansia omiakin työttömiä, sanoi Impola, joka esitteli tilastoja maahanmuuttajien alhaisista työllistymisprosenteista.
Hanna-Leena Mattilan mukaan meillä on ongelma, sillä samaan aikaan kun 50 000 lasta syntyy, 100 000 ihmistä jää eläkkeelle. Hän asettui äänestyksessä kannattamaan aktiivimallin säilyttämistä yhdessä Pikkuahon kanssa.
Jaakko Impolan mukaan opintotuen leikkaus pitäisi perua, samoin aktiivimalli, sillä se aiheuttaa stressiä eikä työllistä käytännössä.
– Aktiivimalli ei toimi, sitä pitää kehittää. Aktiivisuutta pitää lisätä, sanoi puolestaan Sami Pikkuaho.
– Meidän järjestelmä tarttuu, kun joku tarttuu töihin, sanoi Henri Oksanen.
– Kaikki työ on tehtävä kannattavaksi. Opiskelijan työntekoa pitää joustaa. Työ pitää voida ottaa vastaan ilman sanktiota, sanoi Oksanen.
– Pitää ulottaa oppivelvollisuus toiseen asteeseen, niin kaikki ovat jossain ammatissa kiinni, sanoi Hanna-Leena Mattila.
Satu Lumijärven mukaan palkkaaminen on tehty niin vaikeaksi, ettei pienyrittäjä halua työllistää, vaikka siihen olisi tarvetta.
Raahen seudulta kotoisin olevien ehdokkaiden mielipiteet jakaantuvat siitä, mikä olisi sopiva summa perustuloksi. Perustulokokeilussa maksettiin 560 euroa kuukaudessa.
Satu Lumijärvi kannattaa perheen koon huomioivaa 500 euron perustuloa.
Seppo Sorvarista 600 euron perustuloon tulisi lisätä asumislisä.
Marko Salmela pitää sopivana 751 euroa.
Katja Hännisestä ja Hanna-Leena Mattilasta 800 euroa olisi sopiva määrä.
Jaakko Impolasta perustuloa pitäisi maksaa 800–1 000 euroa. Tuhatta euroa kannattaa Henri Oksanen.
Markus Kuotesahon mielestä vastikkeeksi voisi mennä pienyrittäjille töihin.
– Ei kukaan tee töitä, kun saa 900 ja tekee siihen päälle pimeää kauppaa. 500 euroa – ei ehdottomasti enempää, sanoi Kuotesaho.
– Vastikkeellisuus lisäsi byrokratiaa. Pitäisi pystyä ottamaan lyhytaikaista työtä vastaan, sanoi Katja Hänninen.
Jaakko Ukkolan mukaan perustulo pitäisi kohdentaa pienyrittäjille. Hän pohti vastikkeellisuuden filosofiaa. Vastikkeellinen perustulo olisi hänestä kommunismia, sillä silloin olisi töissä valtiolla.
– Tietty vastikkeettomuus kuuluu meille kaikille, sanoi Henri Oksanen.
– On huolestuttavaa, jos työttömyys on vaihtoehto. Se rapauttaa. Ehdottomasti vastikkeellinen perustulo. Jos ei ole työkykyä ja on pitkä työmatka, se otetaan huomioon, sanoi Sami Pikkuaho.
– SDP:llä on yleisturva. Ei anneta keppiä vaan porkkanaa, sanoi Marko Salmela.
– Perustulo kuuluu kaikille. Minimiperustulo on perusoikeus, sanoi Seppo Sorvari.
Kaikki ehdokkaat katsoivat, että Suomen tulee säilyttää kansallinen liikkumisvapaus EU:sta huolimatta.
Eniten EU:ta vastustavat Jaakko Impola, Markus Kuotesaho ja Satu Lumijärvi.
– Ylikansallinen EU olisi perustuslain vastainen, sanoi Impola.
– EU:sta ei ole tullut mitään hyvää, sanoi Kuotesaho.
– Me ollaan osa EU:ta, mutta meillä on rajanaapuri. Meillä on hyvä kommunikaatio kahden eri maailman välillä. Meidän pitäisi saada enemmän päätäntävaltaa meille itselle, sanoi Oksanen.
Pikkuahosta oli vastuutonta puhua, että EU:sta pitäisi jäädä pois.
Sorvarista EU:n päätöksenteko vaatisi uudistamista. Hänestä parlamentilla on nyt liian vähän valtaa ja valta on hallintokoneistolla.
Markus Kuotesahon mukaan sosiaalitanttamafiaa pitää nousta vastustamaan ja alvitasoa nostaa. Hän itse kertoo kituneensa nälässä. Pienyrittäjänä hän ei ole voinut palkata työntekijää sivukulujen suuruuden takia.
– Kaikki sotumaksut helvettiin, sanoi Kuotesaho.
Hän haluaa pankit takaisin kylälle.
– Kirjastotkin ovat niin keskittyneet. Tämäkin olisi mennyt vielä 10 vuotta ilman remonttia, hän sanoi pääkirjastosta.
Valtionvelan suuruuden tiesi vain kansalaispuoluetta edustava Jaakko Impola. Hänen mukaansa alvirajan nosto helpottaisi pienyrittäjää.
– Käsittämätön maakuntahimmeli ja uusi verotus, siunaili Jaakko Impola.
Hänestä rahaa pitäisi painaa lisää. Hänestä pahoinvointia aiheuttaa köyhyys, ja hän vaati rahanvallan purkamista.
Satu Lumijärven mukaan toimintoja pitää hajauttaa maaseudulle Norjan mallin mukaan.
Henri Oksasen mukaan keskittäminen katkaistava ja yrittäjyys saatava kannattavaksi.