Raahen Teatterissa koetaan tänä suvena ei enempää eikä vähempää kuin maailmankantaesityksen huumaa.
Oululainen vieraileva ohjaaja Matti-Pekka Heikura ohjaa ensimmäistä kertaa Suomessa Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -romaaniin perustuvan näytelmän “Jees, leskiyli-insinöörskä!”.
Syytä siihen, miksi näitä mainioita veijareita, Ryhmyä ja Romppaista ei ole näyttämöllä nähty, sopii kysyä.
–Se oli meillekin yllätys. Armas J. Pulla -seurassa olivat innoissaan ja totesivat, että "onpas mukava saada tuoretta Pullaa", ohjaaja nauraa.
Näytelmän dramatisoinnin ovat tehneet samasta opinahjosta valmistuneet Heikura ja Toni Kettukangas. Kirjan ohjaaja löysi jo kymmenkunta vuotta sitten.
–Luin sen yhdellä istumalla junassa matkalla Oulusta Kokkolaan ja nauroin niin, että muut matkustajat varmasti ihmettelivät.
Päätapahtumapaikkana on Veskivien kesähuvila jatkosodan loppupuolella 1944. Näytelmässä kohelletaan ja käsitetään väärin kunnon farssin tapaan. Vaikka kyse on sotilasfarssista, tapahtumat sijoittuvat kotirintamalle.
–Pullalla on ilmiömäinen kyky rakentaa tilanteita ja elämää suurempia hahmoja. Hän myös uudisti kieltä. Kiroilu tapahtuu kapteeni Haddocin tyyliin: "Lipposkan lipokkaat!"
Teatterilaisista oli hauskaa huomata, että YLEn Kirjojen Suomi -sarjassa juuri “Jees, leskiyli-insinöörskä!” oli valittu vuoden 1944 kirjaksi.
Näytelmän nimihän on pisin ikinä.
–Ja siitä otetaan esityksessä kaikki irti, ohjaaja nauraa.
Jees, leskiyli-insinöörskä! -näytelmän ensi-ilta Raahen Teatterissa 28.6. klo 18. Viimeinen esitys 16.7. klo 16.
Pyhäjokinen Jukka Partanen on käsikirjoittanut toisen näytelmänsä Pyhäjoen Näyttelijöille, Pentti Haanpään romaaniin Kolmen Töräpään tarina perustuvan tarinan.
Edellisellä Virtaa, virtaa! -käsikirjoituksellaan kymmenkunta vuotta sitten Partanen tuli käynnistäneeksi harrastajateatteritoiminnan Pyhäjoella pitkän tauon jälkeen.
–Kolmen Töräpään tarina on tarina omistamisen sukurasituksesta kolmessa polvessa. Se näyttää mikä valta rahalla on ihmiseen ja ympäristöönsä. Tavallinen palkansaaja siunaa itsensä, ettei ole liikoja rahoja piironginlootassa, nauraa ohjaaja Sari Jaatinen.
Näytelmässä on riittänyt haasteita, sillä siinä kartano toisensa jälkeen syttyy tuleen, on häitä ja hautajaisia, sisällissotaa ja ennen kaikkea Haanpään omintakeista kieltä.
Henkilöhahmoilla irrotellaan paikoin rajustikin ja naiset hyppäävät välillä miesten saappaisiin.
Esillepano poikkeaa Annalassa aiemmin nähdyistä näytelmistä.
–Näyttelijät eivät piiloudu kulisseihin, vaan hyppäävät tilanteisiin suoraan lavan reunalta. Vaatteiden vaihdot tapahtuvat yleisön edessä. Se antaa uudenlaista intensiteettiä tekemiseen.
Kolmen Töräpään tarina -näytelmän ensi-ilta Annalan museolla 28.7. klo 18. Viimeinen näytös 9.7. klo 16.
Tuomiojan Nuorisoseuran kesäteatterissa nähdään heinäkuussa Mika Waltarin kertakaikkisen sydämetön komedia Gabriel, tule takaisin.
Raahelainen Jonna Kettukangas ohjaa toista kertaa tuomiojalaisia, mutta tällä kertaa aivan eri tunnelmissa kuin seurantalon lavalla nähdyssä Koukussa-farssissa.
Näytelmää harjoitellaan parhaillaan tulevassa esityspaikassaan, nuorisoseuralaisten "evakkonäyttämöllä" Lapin entisellä koululla.
Huoneteatterimaisessa tilassa nähdään vain neljä näyttelijää: Tapio Lantela, Päivi Rautio, Anne Heilala-Tervo ja Pia Kotka.
–Näyttelijät ovat asettuneet hyvin rooleihinsa, heillä on asenne kohdallaan. Ohjaaminen on intensiivisempää muutaman näyttelijän kanssa, pääsee syventymään kunnolla henkilöihin. Eivät he ole säikähtäneet räväkkyyttäni, Kettukangas nauraa.
Tapio Lantela on ensikertalainen näyttämöllä, mutta Kettukangas kiittelee miehen ottaneen ison haasteen hienosti vastaan. Koko kansahan tuntee Gabriel Vihervuoren laskelmoivan hahmon ennen muuta Tarmo Mannin legendaarisesta elokuvaroolista.
–Tapio on myös hyvin pitkä ja siitäkin otetaan kaikki mahdollinen irti.
Teksti on taattua Waltaria, eikä Kettukangas ole halunnut koskea siihen.
–Tykkään todella paljon tästä tekstistä. Se motivoi. Sen luomasta 50-luvun hengestä pyritään pitämään kiinni kampauksia ja asuja myöten.
Keskiössä ovat ihmissuhteet, usko ihmiseen ja rakkauden kaipuu. Ja hyväuskoisia huijataan aina.
Vaikka näytelmän sisaruksille ei kovin häävisti käy, ei tarina silti onnistu Kettukankaan mielestä tappamaan uskoa rakkauteen.
Gabriel, tule takaisin -näytelmän ensi-ilta Tuomiojalla Lapin koululla 14.7. kello 19 ja viimeinen näytös 29.7. kello 19.