Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia susilaumoja oli yhteensä 14. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli puolestaan seitsemän. Lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18, joista kolme sijoittuu itärajan molemmille puolille.
Ensimmäistä kertaa kanta-arvion yhteydessä on julkaistu myös reviirikohtaiset tiedot laumoista ja susipareista.
Reviiritietojen mukaan Raahen seutukunnan alueella on kaksi reviiriä, Pyhäjoen ja Ruukin reviirit. Pyhäjoen reviiristä kirjattujen havaintojen määrä lisääntyi huomattavasti tänä vuonna. Viime vuonna Pyhäjoella ilmoitettiin 7 havaintoa kolmen suden laumasta ja tänä vuonna 28 havaintoa susiparista.
Ruukin alueella susihavaintojen määrä ei ole dramaattisesti lisääntynyt. Viime vuonna tehtiin 5 ilmoitusta kolmen suden laumasta. Tänä vuonna on tehty 1 havainto kolmen suden laumasta ja 6 havaintoa susiparista.
Maaliskuun 2017 tilanteen mukaan Suomen susikanta on noin 25 prosenttia pienempi kuin se oli maaliskuussa 2016. Silloin susia arvioitiin olevan 200–235 yksilöä.
Yksi muutosta selittävä syy lienee talven 2015–2016 korkea aikuiskuolleisuus, mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuottoa.
Osan vuosien välisestä erosta näytti selittävän myös se, että aiemmassa kanta-arvioissa omiksi rajalaumoiksi tulkittuja laumoja voitiin yhdistää geneettisen yksilöinnin perusteella. Osana kannanarvioinnin kehittämistä tämän vuoden kanta-arviossa on käytetty aiempaa laajemmin DNA-pohjaisia yksilömäärityksiä.
Muina oleellisina tietolähteinä on käytetty Tassu-tietojärjestelmään kirjattuja susihavaintoja ja GPS-pannoilla varustettujen susien liikkeitä koskevaa paikkatietoa. Tassu-tietojärjestelmään kirjattiin yhteensä 8 047 susihavaintoa aikajaksolla 1.8.2016 – 15.3.2017. Kolmetoista GPS-pannalla varustettua sutta puolestaan tuotti paikkatietoja kuudelta eri reviiriltä.
