Helsingin Sanomien syrjäytymisvertailun mukaan Raahessa on Suomen viidenneksi syrjäytyneimmät nuoret, ja heille on kasautunut todella paljon huonovointisuutta.
Satelliitin etsivä nuorisotyöntekijä Päivi Myllylä sanoo, että yhtä yksittäistä syytä Raahen sijoitukseen ei voi sanoa. Osa ongelmista juontaa juurensa 1990-luvun laman aikana tehtyihin säästötoimenpiteisiin.
Sijoitus ei ollut etsiville nuorisotyöntekijöille yllätys. Kutsunnoista on tullut tietoa, että raahelaisilla nuorilla on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Paniikkihäiriöt ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet.
–Jos vertaa vuoteen 2010, nuorten ongelmat ovat haastavampia.
Ongelmien kanssa painivien nuorten kanssa täytyy tehdä töitä joskus hyvinkin pitkiä aikoja.
Etsivä nuorisotyöntekijä Outi Grekula sanoo, että kuilu hyvin- ja pahoinvoivien nuorten välillä on kasvanut.
–On sellaisia nuoria, jotka elävät sananmukaisesti neljän seinän sisällä, Myllylä sanoo.
Hän kertoo, että aina nuoret eivät hoksaa, osaa tai jaksa hakea asumis- tai toimeentulotukea, vaikka heillä olisi niihin oikeus. Pahimmillaan se voi johtaa asunnon menettämiseen.
Päihde- ja mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa sen, että nuori ei lähde opiskelemaan tai jättää opiskelun kesken.
Syrjäytymisvertailun mukaan Raahessa oli vuonna 2015 jopa 12,2 prosenttia 17–24-vuotiaista nuorista koulutuksen ulkopuolella.
Opiskelupalveluvastaava Milka Grekula sanoo, että Koulutuskeskus Brahessa on tarkoituksena, että kaikille tarjotaan koulutuspaikka. Se ei välttämättä ole kuitenkaan se, johon nuori eniten haluaa.
–Ammattikoulutuksesta löytyy kaikille paikka, Grekula sanoo.
Kaikista opintonsa keskeyttäneistä menee tieto etsivää nuorisotyötä tekevään Satelliittiin. Toimintatapa perustuu nuorisolakiin.
–Tiivistä yhteistyötä tehdään niin kauan kuin opiskelijalla on edellytykset tutkintotavoitteiseen opiskeluun.
Keskeyttämiset jäävät tilastoihin, vaikka nuori tulisikin takaisin opiskelemaan.
–Syyt ovat moninaiset, miksi päätoiminen opiskelu ei juuri siinä kohtaa onnistu, Grekula sanoo.
Kuntouttava työtoiminta ja tutkintoon johtava opiskelu ei ole mahdollista yhtä aikaa. Sen estää laki. Tätä Grekula pitää suurena epäkohtana.
Kuntouttavaan työtoimintaan päästäkseen opiskelijan pitää olla työtön työnhakija. Tämä tarkoittaa, että hänen täytyy keskeyttää opintonsa ja luopua opintopaikasta.
Grekulasta tämä on suuri epäkohta. Jos opintoja pystyisi jatkamaan edes jonkin verran kuntouttavassa työtoiminnassa olemisen aikana, se olisi nuorelle tärkeää.
Opintojen jatkaminen säästäisi nuoren keskeyttämiskokemukselta, joka voi olla lannistava.
Ainoa tapa, jolla opiskelun voi keskeyttää ja pitää paikan, on jäädä sairauslomalle. Monesti kuntouttava työtoiminta voisi olla parempi ratkaisu, jotta vuorokausirytmi pysyisi kunnossa.
–Pystyttäisiin pitämään nuori ikään kuin hyppysissä.
Nuoren ystäväpiirillä on suuri merkitys.
–Jos on tuttavapiirissä koulun keskeyttäneitä, on helpompi keskeyttää itsekin, Päivi Myllylä sanoo.
Hän korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja kehuu muun muassa toisella asteella olevien kasvatusohjaajien työtä. Raahen Ammattiopistolla ja Lybeckerin opistolla on ollut jo vuosia kasvatusohjaajat.
