Raahessa 1950–60-luvulla valmistettu Temmes-kaivuri oli aikansa hittituote.
Miilukankaan konepajan paikalla toimineella Raahe Oy:llä valmistetuista Temmes-kaivureista on julkaistu kirja, jonka on kirjoittanut raahelainen valokuvaaja, kirjailija Auno Aunola.
Kirjan julkistusta juhlittiin lauantaina Miilukankaalla, jolla on ollut ratkaiseva vaikutus kirjan syntymiseen. Koolle oli kutsuttu kirjaan haastateltuja henkilöitä, joista toiset ovat olleet valmistamassa ja toiset käyttämässä kaivureita, keksijöiden omaisia ja keksijät hyvin tunteneita.
Auno Aunola kertoo joutuneensa tekemään aikamoista salapoliisityötä kaivaessaan esiin Temmes-kaivurin alkuhistoriaa.
– Aineiston keruu oli vähän samanlaista kuin keksijöiden ja prototyypin valmistajien työ. Tiedot olivat kiven alla.
Temmes-kaivuria valmisteltiin nimittäin aivan salaa kaikilta Temmeksellä Hannes Pehkosen maatilalla, jopa niin salaa, että kun taloon tuli vieraita käymään, osat pantiin piiloon uunin pankolle.
Aunola oli saanut selville, että keksijät halusivat pitää keksintönsä salassa, kunnes olivat varmoja sen toimivuudesta. Kaivurin osia valmisteltiin siellä täällä pajoilla, eivätkä sepät saaneet tietää, mihin niitä oli tarkoitus käyttää. Ruotsalaiset olivat keksinnön perässä, mutta Raahe Oy osti patentin ja turvasi tuotteen suomalaisuuden.
– Temmes-kaivuri on ollut kova juttu. Ennen kaivettiin lapiolla, ja sitten tulee teollinen tuote, jonka kuka tahansa voi ostaa ja lyödä bisnekseksi, kertoo Miilukangas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas, joka on oikolukenut Aunolan kirjan.
Temmes-kaivuria on arvioitu yhdeksi itsenäisen Suomen 100 merkittävimmistä keksinnöstä.
Maanviljelijä Hannes Pehkonen oli kivien ja kantojen kanssa raataessaan haaveillut koneesta, jota kuka tahansa voisi käyttää ja jolla pääsisi raskaasta työstä. Hän löysi tuekseen toisen keksijän, Eeli Lempisen.
Heidän ideoimansa laitteen puinen prototyyppi on kuvattu Aunolan kirjan kanteen. Miilukangas lahjoitti sen aikoinaan Raahen museolle. Paikalla olleista Teuvo Aura kertoi olleensa sahaamassa ensimmäistä puomia.
Mattilanperällä kaivinkoneyrittäjänä toiminut Jussi Mattila kertoo olleensa Raahe Oy:llä töissä, kun Temmestä valmistettiin. Hän hankki kaivurin vähittäismaksuilla, jotka pidätettiin palkasta.
– Se tuotiin kuorma-autolla pihaan ja hankeen pudotettiin.
Mattila hankki kaivuriin Nuffield-traktorin. Siitä alkoivat hänen ja hänen veljensä 12-tuntiset työpäivät metsä- ja pelto-ojien kaivuissa.
Laite patentoitiin useisiin maihin, mutta se ei yleistynyt. 1960-luvulla hydrauliset kaivurit korvasivat Temmeksen, vaikka toimivia Temmes-kaivureita on yhä.
Miilukangas on yrittänyt löytää Temmeksiä ja onnistunut saamaan niitä 2. Ne on purettu, kunnostettu ja koottu Miilukankaan konepajalla. Nyt ne ovat Merikadun varressa konepajan aidan vieressä muistuttamassa, mitä teollisuustontilla on tehty. Pekka Miilukankaan mukaan kaivureita olisi hankittu, mutta omistajat eivät ole halunneet luopua niistä.
Temmes-kaivuri:
Hannes Pehkonen ja Eeli Lempinen kehittelivät Temmeksellä Vikiön pirtissä pienkaivurin prototyypin puusta ja vanhoista auton osista.
Tuote soveltui Raahe Oy:lle, joka oli vuonna 1953 alkanut jatkaa konkurssiin menneen Ruona Oy:n toimintaa.
Mekaanista kaivuria, jonka käyttämiseen tarvittiin traktori, valmistettiin Raahe Oy:llä yli 10 vuodessa 1 043 kappaletta.
Se palkittiin kultaisella mitalilla vuonna 1955 Suomen teollisuusnäyttelyssä.
Kirja:
Auno Aunolan kirjoittama 168-sivuinen kirja Temmes-Kaivuri. Keksintö ja sen tekijät on 21. hänen kokoamansa kirja.
Aunola on tehnyt valokuvakirjoja sekä kirjoja yrityksille ja yhteisöille.
Kirjaa myydään Raahen ja Oulun kirjakaupoissa sekä Kruununmakasiinissa.
Oikaisu: Juttua on korjattu 29.4. klo 10.45. Miilukankaan konepaja sijaitsee Merikadun varrella, ei Rantakadun. Lisäksi Temmes-kaivurin pienoismallin omistaa Raahen museo, ei Miilukangas Oy.