Lasten ja nuorten taloudellinen liikkumavara määrittää merkittävästi vapaa-ajan ja sosiaalisen elämän mahdollisuuksia. Tiistaina julkistetun vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja seuraa usein myös vapaa-ajalle.
Nuorisobarometrin vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaa kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin, sillä peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.
Etsivä- ja erityisnuorisotyöntekijä Outi Grekula Raahen kaupungin nuorisotoimesta pitää barometrin kertomaa huolestuttavana.
– Kyllähän monet harrastukset ovat aika hintavia, ja niistä ihan takuulla rajautuu nuoria pois sen takia, että ei vaan ole rahaa osallistua. Tämä taas johtaa entistä suurempaan eriarvoistumiseen ja siihen, että nuori jää ja tahtomattaankin ajautuu ulkopuolelle, hän sanoo.
Ulkopuolisuutta rahanpuutteen vuoksi on kokenut joka neljäs ja häpeää lähes joka viides barometriin vastannut nuori. Tutkimusten perusteella rahan puute merkitsee nuorille yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja yksilöllistä häpeää. Nuoret ymmärtävät rahan liittyvän siihen, miten ihmisiä arvostetaan ja millainen asema heillä on yhteiskunnassa. Siksi etenkään lapset eivät halua identifioitua köyhiksi ja usein kieltävät
köyhyyden vaikutusten näkymisen elämässään.
Outi Grekula ei ole työssään törmännyt siihen, että raahelaiset nuoret jättäisivät tapaamatta kavereitaan rahanpuutteen takia. Sen sijaan harrastusmahdollisuuksien osalta nuorisopuolen työntekijöiden pitäisi hänen mielestään kyetä vastaamaan siihen, että paikkakunnan nuoret pystyisivät ilman isoja rahasummia osallistumaan johonkin mielekkääseen liikunnalliseen harrastustoimintaan.
– Tähän meidän täytyisi tarttua, ja tällaista on ollut aistittavissa. Sellaisia liikahduksia on Raahessa tapahtunutkin, että tähän ollaan heräämässä laajemmallakin rintamalla.
Grekula puhuu höntsäliikunnasta, joka on jotain muuta kuin tavoitteellista seura- ja kilpaurheilua.
– Liikkuminen, syöminen ja nukkuminen ovat ihmisen perustarpeet ja hyvinvoinnin edellytykset. Nuorille pitäisi luoda mahdollisuuksia tuottaa hyvinvointia itselleen osallistumalla tällaiseen hyvän mielen liikuntatoimintaan, hän toteaa.
Taloudelliset esteet voivat kaventaa myös nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Nuorisobarometrin vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi.
Raahessa tilanne koulutuspolkujen suhteen on Outi Grekulan mukaan varsin hyvä. Kaupungista löytyy hyvin toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ja koulutusvaihtoehtoja verrattuna moniin pienempiin ja syrjäisempiin paikkoihin.
– Meillä pystytään opiskelemaan aika hyvin kotoa käsin, jos vain sopiva opintovaihtoehto löytyy oman kaupungin sisältä, mutta mitä pienemmällä paikkakunnalla ollaan ja mitä vähemmän siellä on saatavilla koulutusmahdollisuuksia, sitä enemmän taloudellinen tilanne vaikuttaa mahdollisuuteen lähteä opiskelemaan.
