Antinkankaan kohdalla Raahen asemalle johtavan rautatien varressa, prikulleen entisellä Pattijoen ja Raahen kunnanrajalla, seisoo mystinen kuntakilpi. Kilvessä, jonka asettamisesta on selkeästi jo aikaa kulunut, lukee Pattijoen pitäjä.
Maassa, Pattijoen pitäjä -kilven tolpan vieressä, on toinen kilpi. Se on suurempi, ja siinä lukee Raahen kaupunki. Parhaat päivänsä nähnyt Raahen kaupunki -kilpi on ollut kiinni samassa tolpassa, mutta sen kiinnikkeet ovat jossain vaiheessa katkenneet.
Mitä, ja etenkin miltä ajalta, nämä kuntakilvet ovat? Sitä ei tiedä ainakaan museonjohtaja Eija Turunen Raahen museosta.
– Ei ole mitään tajuntaa moisista rajamerkeistä. Arvelenpa noitten olevan enemmänkin teknisen puolen heiniä, hän sanoo.
Kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen kaupungin teknisestä keskuksesta tietää vain, että ratojen varsilta näitä kilpiä löytyy ja radanpitäjä on niitä aikoinaan asentanut. Pihkanen osaa kuitenkin kertoa, että oululainen diplomi-insinööri Pekka Tahkola on kuvannut näitä rajamerkkejä enemmältikin.
Ja kyllä, Tahkola kertoo olevansa kuntakilpikerääjä. Hän on kuvannut ehkä jopa Suomen jokaisen vielä olemassa olevan vanhan kuntakilven.
– Olen niin tarkkaan kolunnut kaikki mahdolliset paikat, että viimeisen kymmenen vuoden aikana olen löytänyt enää kolme uutta kilpeä, hän sanoo.
Pattijoen pitäjän ja Raahen kaupungin vanhat kilvet Pekka Tahkola on käynyt kuvaamassa elokuussa 2006. Jo tuolloin Raahen kilpi oli ollut irrallaan tolpasta.
– Se kannattaisi pultata takaisin kiinni tolppaan. Olisi se jonkinasteinen kulttuuriteko, hän toteaa.
Itse tolppa on hyvin todennäköisesti vanhaa ratakiskoa. Tahkolan mukaan tolpaksi päätynyt pätkä kiskoa on vanhempaa kuin nykyään käytettävät ratakiskot.
– Rautatiekiskot luokitellaan painon mukaan. Ensimmäinen K30-kisko painoi 30 kiloa metriltä. Nykyään käytetään jo K54- ja K60-kiskoa.
Hän arvelee, että tolpasta voisi löytyä vuosiluku, jolloin se on valmistettu.
– Se on 1880- tai 1890-luvulta hyvin varmasti, mutta kilvet eivät varmastikaan ole niin vanhat.
Rautatien varrella olevat rajakilvet ovat Pekka Tahkolan mukaan pohjoissuomalainen erikoisuus. Muutaman kuntakilven hän on löytänyt Lappeenrannan seutuvilta, mutta kaikki muut ovat pohjoisempana.
– Ylivieskasta aina Kolariin asti taisi olla jokaisella kunnanrajalla radan varressa aikoinaan kilpi, samoin Kemijärvelle asti.
Sitä, miltä ajalta Raahen ja Pattijoen kilvet ovat, ei osaa Tahkolakaan sanoa.
– Niiden täytyy olla kuitenkin melko vanhoja, koska Pattijoen kilvessä lukee nimenomaan pitäjä. Olen muutamia muitakin pitäjä-kilpiä löytänyt, mutta aika harvassa ne ovat.
Vanhoja rajakilpiä Tahkola on etsinyt tieverkoltakin. Pyhäjoen ja Merijärven kilvet tien 18281 varressa hän kuvasi jo kesäkuussa 2004. Paavolan ja Revonlahden kuntakilvet hän on löytänyt maantien 807 vanhan linjauksen varrelta, käytännössä melkein keskeltä nykyistä Ruukin taajamaa.
– Saloinen-kilpi olisi tosi kiva löytää, mutta liekö sitä enää olemassakaan.
