Reetta on yl­peäs­ti pat­ti­jo­ki­nen EU-nört­ti

Reetta Härönoja tuntee suurkaupunki Brysselin jo erittäin hyvin. Hän on asunut siellä useaan eri otteeseen.

EU-asiat ovat olleet lähellä Reetta Härönojan sydäntä jo parikymmentä vuotta.

Pattijoelta maailmalle parikymmentä vuotta sitten lähtenyt Reetta Härönoja elää tällä hetkellä unelmaansa. Hän aloitti elokuussa Suomen EU:n edustustossa lähetystöneuvoksena. Toimipaikkana on Belgia ja Bryssel.

Härönojan työnkuvaa on vaikeaa selittää lyhyesti. Tiivistetysti voidaan sanoa, että hän on poliitikkojen taustalla tärkeää työtä tekevä virkamies.

–Olen suurlähettilään oikea käsi ja vasen jalka, eli teen kaikkea mahdollista. Valmistelen asioita suurlähettiläälle ja ministereille, Härönoja paketoi.

Hänen palkkansa on maksanut edelliset 12 vuotta ulkoministeriö. Kyseisessä työssä maa vaihtuu usein kolmen vuoden välein, joten yhteen paikkaan on vaikeaa asettua pysyvästi.

Ennen tämänkertaista Bryssel-työtään Härönoja työskenteli kolme vuotta Yhdysvalloissa Washington D.C:ssä.

–Siellä vastasin ilmasto- ja energia-asioista. Se oli sivupolku, koska olen tehnyt käytännössä koko urani EU-asioissa. Olen EU-nörtti, Härönoja naurahtaa.

Härönoja kävi koulunsa Pattijoella ja Raahessa 80- ja 90-luvuilla. Vielä silloin ei ollut selvää, että EU "imaisee" hänet jonain päivänä.

–Lukiossa en vielä hirveästi miettinyt EU-asioita, koska silloin vasta liityttiin EU-jäseneksi, enkä päässyt vielä äänestämään Suomen EU-jäsenyydestä, Härönoja muistelee.

Härönoja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1996. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan Turun yliopistoon. Opiskeluaikana eteen tuli mahdollisuus lähteä harjoittelujaksolle Brysseliin. Tähän mahdollisuuteen Härönoja tarttui, ja sillä reissulla kiinnostus EU-asioita kohtaan syttyi.

–Huomasin jossakin ilmoitussivulla, että Samuli Pohjamo haki parlamenttiin harjoittelijoita hänen toimistoonsa. Tulin Brysseliin ensimmäisen kerran vuonna 1999, ja silloin innostuin tästä. Se oli tosi kiinnostavaa, ja sain tehdä hirveästi kaikkea hommaa ja puhua kieliä. Sen jälkeen tein pari muutakin harjoittelua täällä, muun muassa eduskunnan toimistossa. Kun valmistuin, menin ulkoministeriöön tekemään harjoittelua, ja silloin vahvistui käsitys, että haluan tehdä tätä, Härönoja kertoo.

Härönoja on ylpeä juuristaan. Hän korostaa olevansa nimenomaan pattijokinen, ei raahelainen. Silloin aikanaan Pattijoki oli vielä oma kuntansa.

–Ajattelen, että minulla on juuret aika syvällä pattijokisessa mullassa. Ei hävetä sanoa, että olen sieltä. Moni ei halua sanoa, jos on pikkupaikkakunnalta, mutta minä olen siitä ylpeä. Siellä oli turvallinen lapsuus, ja siellä on saanut juosta metsässä ja Kuuselan mäellä, Härönoja muistelee.

Washington-aikoinaan hän pääsi käymään kotiseudullaan harvemmin, mutta Brysselistä on helpompi liikahtaa Suomeen ja Raaheen.

–Vanhemmat asuvat Raahessa, samoin siellä on serkkuja, tätejä ja setiä. On sinne kyllä mukava palata, vaikka sekin alue on muuttunut. Eivät ne ole enää samat vanhat Raahe ja Pattijoki, mistä lähdin. Siellä oli mukava lapsuus ja turvallista olla. Palaan jälleen lapseksi, kun menen Raaheen.

Mutta palataanpa hetkeksi Härönojan monipuoliseen työhön. Hän kertoo, että työpäivät tahtovat venyä väkisinkin, mutta se 40-vuotiasta lähetystöneuvosta haittaa.

–Eipä täällä ole juuri koskaan alle 12 tunnin työpäivää, mutta viikonloput ovat yleensä vapaita. Kaikki tekee täällä pitkää päivää. Se on vähän se varjopuoli, että pitää istua ne tietyt kokoukset. Meillä on 24 tunnin raportointisääntö, eli raportti pitää olla Suomessa 24 tunnin sisään. Välillä on kiireempää ja välillä vähemmän kiirettä. Ei tätä työtä jaksaisi, jos täällä ei olisi tosi motivoitunutta väkeä. Ihmiset tekevät täällä työtä innostuksesta asioihin, ja isänmaan puolesta, Härönoja toteaa.

Korjattu titteli lähetysneuvos lähetystöneuvokseksi ti 23.1. klo 8.50.