Ei uskoisi, että kaatuminen on asia, jota on syytä opetella, mutta näin on.
Kaatumisen vammat syntyvät juuri siitä, että yritetään estää kaatumista ja otetaan käsillä vastaan. Siinä sitten napsahtavat ranteet, kyynärpäät ja olkapäät.
Oikeaoppisen kaatumisen taito on helppoa opetella, kunhan vain joku opettaisi.
– Ei tätä meille kukaan opeta missään. Taitaa jäädä peruskoulun kuperkeikkoihin, sanoo Raahen kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Anu Mäkinen.
Anu on vetänyt kahdesti Raahelassa kaatumisharjoituskurssia, jolla opetellaan keikahtamaan kumoon turvallisesti painimatolla ja patjoilla.
Yleisömenestys on ollut yllättävän vaatimaton, sillä maanantain kurssilla oli vain muutama nainen.
Anu opettaa kaatumisen lisäksi monia oikeaa kaatumista edesauttavia asioita, kuten elastisuutta ja kaulan lihasten voimistamista.
Sivustaseuraajakin pääsee helposti jyvälle miten kaadutaan oikein. Selkeä perusohje on: leuka ja kädet rintaan. Näin kun keikahtaa, selviää kaatumisesta korkeintaan mustelmalla.
– Olisi mahtavaa kun vanhemmat pyörisivät lumihangessa lasten kanssa ja harjoittelisivat tätä.
Yksi tehokkaimman näköisiä harjoituksia ovat reaktiolähdöt. Kurssilaiset kävelevät mattoa ikään kuin olisivat kaupungilla kävelemässä ja Anu huutaa yhtäkkiä "jäätä". Jokainen hakee nopeasti polvista hyvän, tasapainoisen asennon. Asennolla viedään kehon painoa mahdollisimman alas. Tätä kokeillaan sekä hitaammalla että nopeammalla kävelytyylillä.
Yllätysharjoitukset ovat perusteltuja, koska kaatuminen ei tunnetusti tule kello kaulassa.
Anu asettaa kurssilaiset seisomaan paksun patjan eteen, selkä patjaan päin ja huutaa jälleen odottamatta "jäätä". Jokainen kaatuu selälleen kuin keila, leuka rintaa vasten, kädet rinnalla.
Jos kaatuessaan muistaa edes painaa leuan rintaan, on sekin jo paljon. Näin estää päätä iskeytymästä maahan.
– Olen aloittanut judon harrastamisen vuonna 1997 ja joka talvi kaadun, mutta en ole koskaan lyönyt päätäni, Anu sanoo.
Yllättäen kaatumisharjoittelussa tulee myös kokonaisvaltaista treeniä.
Kaatumista opetellaan myös polviasennosta, kierähtämistä polven kautta selälleen, kummaltakin kyljeltä keinahdellen.
– Tiukasti leuka rintaan, muistuttaa Anu tämän tästä.
Kun sitten kaatuminen tapahtuu, on maasta päästävä ylös.
Anu opastaa työntämään itsensä kädellä työntäen istuma-asentoon ja siitä jalkojen päälle.
Sitten kokeillaan maasta nousemista kun vasen ranne on murtunut ja kun oikea olkapää on toimintakyvytön ja lopulta ilman käsiä. Vatsalihaksilla punnerretaan ja heijataan polvien päälle ja sieltä ylös.
Lopuksi kokeillaan nousta maasta tönkön jalan kanssa kierähtämällä makuuasennon kautta käsillä punnertaen ylös.
Hiihtäjien ja sauvakävelijöiden pitää muistaa, että sauvat saattavat aiheuttaa ison vahingon.
– Sauvoja ei saa lyödä eteen, sillä ne tulevat siitä rintaan tai naamaan. Sauvat on vetäistävä kainaloon kun kaatumistilanne tulee. Polvista alas, sauvat yhteen kainaloon ja maahan selälleen peppu edellä, eikä olkapäistä.
Kaatuminen
Älä ota kaatuessa käsillä vastaan, vaan paina kädet rintaa vasten, työnnä leuka rintaan ja yritä kellahtaa painopiste alhaalla maahan.
Vahvista kaulan lihaksia, joita tarvitset leuan liikuttamiseen. Makaa selälläsi ja työnnä kasvojasi kohti kattoa, suoraan ylöspäin.
Kun olet liikkeellä sauvojen kanssa, joko hiihtäen tai kävellen, tempaise kaatuessa sauvat kainaloon, jousta polvista ja putoa maahan peppu edellä.
Seuraava kaatumisharjoitus Raahelassa Anu Mäkisen johdolla pe 1.2. klo 13–13.45.
