Tällä viikolla vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa. Hävikkiä syntyy, kun ostetaan liikaa ja heitetään syömäkelpoista ruokaa pois. Teemaviikot auttavat nostamaan asioita huomion kohteeksi, mutta epäkohtien korjaamiseksi pitää muuttaa käyttäytymistä pysyvästi.
Toivottavasti tämänvuotinen hävikkiviikko onnistuu avaamaan silmiä, sillä ruokahävikki on merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Samaan aikaan kun 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, heitetään maailmassa lähes kolmannes tuotetusta ruuasta pois. Hävikkiruualla voitaisiin ruokkia arvioiden mukaan jopa kaksi miljardia ihmistä.
Suomessa hukkaan menee noin 450 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Suurimmasta hävikkisiivusta vastaavat kotitaloudet, joiden osuus vuosittaisesta hävikistä on noin 30 prosenttia. Ruokaloiden ja ravintoloiden osuus on 20 prosenttia ja kaupan sekä teollisuuden osuudet ovat samaa luokkaa. Ei siis ole yhdentekevää, miten järkevästi ja suunnitelmallisesti kodeissa ruokaostoksia tehdään.
Vauraissa maissa hävikki syntyy pääasiassa välinpitämättömyyden ja huolimattomuuden takia. Myös kokkaustaidoissa voi olla puutteita, jolloin tähteistä ei osata jatkojalostaa uutta ruokaa.
Jokainen suomalainen heittää noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois. Hävikin aiheuttama hiilidioksidipäästömäärä vastaa 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä. Hävikin pienentämisellä onkin kaksitahoisia vaikutuksia, kun samalla voi säästää sekä rahaa että luontoa.