Poikkeuksellisen pitkän – ja odotettavasti jatkuvan – hellejakson vuoksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on lähestynyt kuntia ja sairaanhoitopiirejä kirjeitse, jossa hän muistuttaa viranomaisia ja vanhustyöntekijöitä jatkuvan helteen iäkkäille ja sairaille aiheuttamista terveysriskeistä.
Saarikon mukaan tämänhetkinen ”helle-epidemia” vaatii vanhustyön ja kuntien työntekijöiltä tavanomaista enemmän huomiota ja ponnistelua.
– Tiedän, että kesäisin loma-ajan toiminta on järjestetty usein sijaisvoimin ja sitä pyritään resursoimaan toimintoja supistamalla. Haastavassa tilanteessa myös työntekijöiden omasta jaksamisesta helteellä – työn tauotusmahdollisuudesta sekä riittävästä nesteen ja suolaisen nauttimisesta työn lomassa – on huolehdittava.
Hän muistuttaa, että tänä kesänä tarvitaan iäkkään väestön, erityisesti yksinasuvien, ja kotihoidon asiakkaiden tarpeiden erityistä huomioimista ja ennakointia.
– Yleiset ohjeet juoda riittävästi, pukeutua kevyesti ja käyttää ulkona hattua sekä hakeutua viileisiin tiloihin eivät auta kotona asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta. Viranomaisilta ja työntekijöiltä vaaditaan ennaltaehkäisevää toimintamallia: yhteydenottoja koteihin, vanhustenhuollon päivätoiminnan tehostamista ja mahdollisesti varamajoituksen järjestämistä tai viileisiin tiloihin kuljettamista ilmastoiduilla autoilla.
Saarikon mukaan olisi hyvä tehdä tarkistuskäyntejä ja viedä asukkaille ohjeistusta sekä kaupunkien pienissä ja kuumissa asunnoissa sekä maaseudulla asuvien iäkkäiden luona. Hän penää myös naapuriavun ja vapaaehtoistyön perään. Saarion mukaan omaisten ja naapureiden tulisi ottaa yhteyttä lähiseudun iäkkäisiin ja tarjota heille apua. Myös asunto-osakeyhtiön hallituksia voisi kannustaa ottamaan vastuuta iäkkäiden asukkaidensa hyvinvoinnista ja asuntojen viilennyksestä.
– Jokainen meistä voi seurata, miten lähellä asuva vanhus helteellä jaksaa ja huolehtia siitä, että hän nauttii riittävästi nesteitä ja suolaista. Tilannetta vaikeuttaa se, että janon tunne voi vanhuksella olla vähentynyt tai hän karttaa. Janon tunnetta ei kesähelteellä kannata kuitenkaan jäädä odottamaan, sillä silloin nesteytyksessä ollaan jo jälkijunassa. Painon seuranta auttaa nestetasapainon arviossa ja ylläpidossa.
Saarikon mukaan vaikuttaa siltä, että koska ilmasto on lämmennyt, tulevaisuudessa hellejaksot ovat aikaisempaa todennäköisempiä. Tuleviin poikkeuksellisen kuumiin hellejaksoihin onkin tulevina kesinä varauduttava.
– Kunnissa on tällä hetkellä pandemiavarautumissuunnitelmat, jotka on tarkoitettu erityisesti influenssaepidemian varalle. Jatkossa on syytä harkita, pitäisikö varautuminen poikkeuksellisen pitkäaikaiseen helteeseen lisätä osaksi maakuntien valmiussuunnitelmia pandemiavarautumisen tapaan.
Helteen haitat
Erityisesti yli 75-vuotiaat ovat suurimmassa vaarassa helteen haitoille, sillä vanhenemisen myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski suurenee. Elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. Lisäksi yleinen terveydentila ja toimintakyky heikentyvät ja pitkäaikaissairauksien todennäköisyys lisääntyy.
Monet pitkäaikaissairaudet, vakavat akuutit sairaudet tai niihin liittyvät lääkitykset lisäävät kuumuudesta aiheutuvaa terveysriskiä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi: sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset hengityselinsairaudet, diabetes
munuaissairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, kuten dementia, depressio ja päihderiippuvuudet sekä hermoston sairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti.
Terveyshaittojen riskiä lisäävät myös sosiaaliset ja ulkoiset tekijät, kuten yksin eläminen ja eristäytyneisyys. Hoitolaitokseen sijoittuminenkaan ei välttämättä suojaa haittavaikutuksilta, jos laitoksessa ei ole varauduttu riittävästi helteisiin.