Joka kolmas suomalainen elää täysin ilman säästöjä. Marraskuussa tehdyn kuluttajapaneelin tulos lyö korville käsitystä suomalaisista nuukana ja pahan päivän varalle säästävänä kansana.
Säästöjen puuttumiseen voi olla useampiakin syitä. Osa suomalaista on tottunut siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkko huolehtii viimekätisestä toimeentulosta läpi elämän eikä näe tarvetta säästämiseen. Osa sovittaa kulutustottumuksensa niin, että tilin saldo nollautuu aina ennen tilipäivää. On myös iso joukko ihmisiä, jotka eivät tulojensa pienuuden takia kykene säästämään.
Pahan päivän varalle tarkoitetun puskurirahaston puute tekee taloudesta haavoittuvan. Silloin pesukoneen tai auton korjauksen joutuu hoitamaan lainarahalla, pahimmillaan kalliskorkoisella pikalainalla. Säästämällä saa itselleen ennen kaikkea mielenrauhaa, kun sairastuminen tai muu yllättävä meno ei heti uhkaa toimeentuloa.
Liian harva osaa arvioida omia kulutustottumuksiaan ja rahojen riittävyyttä esimerkiksi eläkkeellä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kävi ilmi, että moni haaveilee voivansa toteuttaa unelmiaan eläkkeelle jäätyään. Kuitenkin yli neljäsosalle vastaajista tuotti vaikeuksia arvioida omien menojensa suuruutta eläkkeellä.
Myös eläketulon pienuus tulee monelle yllätyksenä. Etenkin nuoret aikuiset ovat usein täysin tietämättömiä omasta eläkekertymästään. Kuitenkin eläkepäiviin varautuminen tulisi aloittaa jo reilusti ennen keski-ikää. Muuten eläkkeellä havahtuu siihen, että vapaa-aika tuplaantuu, mutta tulot puolittuvat.