Energiatodistuksia on tehty Suomessa 10 vuoden ajan. Tähän aikaan mahtuu lukuisia uudistuksia, jotka ovat muuttaneet todistukseen liittyviä määräyksiä.
Pyhäjoen rakennustarkastaja Osmo Heikkala sanoo, ettei hän osaa sanoa, monesko versio nykyinen energiatodistuskäytäntö on.
– Siitä on ollut ainakin 5 eri versiota. 5 vuoden päästä tulkinta voi olla aivan eri, epäilee Heikkala.
Viimeisin uudistus tuli voimaan vuoden alusta. Uusi asetus suhtautuu lempeämmin sähköllä kiinteistöjään lämmittäviin. Käytännössä asetuksella parannettiin sähkölämmitteisten talojen energiatehokkuutta.
– Uusissa energialaskennoissa suorasähkölämmityksen kerroin oli ennen 1,7, ja nyt se on 1,2. Alunperin sen piti olla jopa 2,5, kun haluttiin ohjata rakentajia pois sähkön käytöstä, kertoo Heikkala.
Heikkala pitää energiatodistusta ristiriitaisena paperina, sillä se lasketaan ennen rakentamista. Hänestä se on ennen muuta lisäpaperi kaupanteossa ennemminkin kuin kauppaa ohjaava paperi.
Energiatodistuksia laativa rakennusinsinööri Kristian Hyväri ei näe todistusten erilaisuutta ongelmana. Hänestä vuoden alussa voimaan tullut uudistus on hyvä, koska se korjasi paljon kritisoitua sähkölämmityksen kerrointa.
– Nykyään saa rakentaa pienen talon suorasähkölämmityksellä, mutta suurta sähkölämmitteistä taloa ei saa käytännössä saa täyttämään määräyksiä ilman avustavaa lämmitysjärjestelmää, kuten esimerkiksi ilmalämpöpumppua tai varaavaa takkaa.
Hän muistuttaa, että energiatodistuksista näkee, minkä vuoden säädösten mukaan ne on laadittu. Eri ohjeilla laaditut todistukset ovat erinäköisiä.
Joka tapauksessa vuoden 2013 säädöksillä laadittujen energiatodistusten talot, jotka ovat saaneet asteikosta A–G arvokseen E, saattavat nykyisten määräysten mukaan laskettuina olla arvoiltaan D.
– Jos se kirjain siellä todistuksessa kauhistuttaa, niin ainahan sen todistuksen voi päivittää ja selvityttää, paranisiko se, Hyväri sanoo.
Laskentasäännöt muuttuivat niin, että uusissa säännöissä ohjataan hankkimaan ilmanvaihtolaitteita, joissa on entistä parempi lämmöntalteenottokyky.
Energiatodistuksen tulkitseminen voi olla maallikosta vaikeaa. Yksi merkittävä luku todistuksessa on ilmatiiviyttä osoittava luku.
– Olisi tärkeää, että ilmatiiviysluku olisi hyvä. Ilmatiiviysluku on lähtökohtaisesti uudiskohteessa 4. Jos se on alle 0,5, rakennus on hyvin tiivis. Jos luku on 4, vuotaa rakennus 8 kertaa enemmän kuin, jos luku on 0,5, vertaa Hyväri.
– Ilmatiiveysluku varmistetaan aina erillisellä mittauksella, hän sanoo.
Energiatodistusten laadinta tuottaa eniten päänvaivaa silloin, kun laajennetaan vanhaa taloa.
– Ihan kaikki pienet laajennukset eivät tarvitse energiatodistusta. Kunnissa on tässä asiassa erilaisia käytäntöjä, kertoo Osmo Heikkala.
Energia-todistus
Uusille rakennuksille pitää laatia energiatodistus.
Todistus on voimassa 10 vuotta.
Energiatodistukseen useista tekijöistä laskettu E-luku liikkuu välillä A–G. A kuvaa hyvää energiatehokkuutta.
Uudet talot ovat yleensä B- ja C-taloja.
Vanhoille taloille pitää hankkia energiatodistus siinä vaiheessa, kun niitä myydään tai vuokrataan.
E-luku kuvaa talon energiatehokkuutta; todellisuudessa asukkaiden elintavat ratkaisevat kuitenkin sen, kuinka paljon energiaa talossa kuluu. Ottamalla huomioon kulutustiedot ja laskennallisen energiatodistuksen tiedot voi vertailla erilaisia rakennuksia ostohetkellä.
Sähkölämmön laskennallinen kerroin on nyt 1,2, kaukolämmön ja maalämmön 0,5.
Uuden omakotitalon energiatodistuksesta voi joutua maksamaan noin 200 ja vanhan talon energiatodistuksesta noin 400 euroa.
Energiatodistuksia voi laatia pätevöitynyt ammattilainen.