Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtoryhmä on päättänyt supistaa Siikajoenkylän terveysaseman hoitajan vastaanottoa. 12. helmikuuta alkaen hoitaja ottaa vastaan vain maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 8.–16, kun tiistain vastaanottoaika jätetään pois.
Terveysaseman hoitajan vastaanottoa elokuuhun asti pitänyt, Siikajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskola on päätöksestä harmistunut. Hänen mielestään asiassa olisi pitänyt kuunnella kuntalaisia ja kunnan päättäjiä, kuten hyvinvointikuntayhtymän motossakin sanotaan: "Eletään ihmisiksi ja kuunnellaan kuntia".
Tulosaluejohtaja Matti Mäntymaa sanoo, että kaikissa pienissä päätöksissä ei voida kuulla kuntia.
–Tässä on katsottu tarkkaan, missä hoitajan työpanosta tarvitaan, laskettu kävijämäärät ja palvelujen tarve koko kuntayhtymän alueella, Mäntymaa perustelee päätöstä.
Asiasta vastuu on hänen mukaansa hoitotyön vastuualueella. Operatiivisessa toiminnassa päätökset tehdään hyvinvointikuntayhtymässä itsenäisesti.
Terveysasemien toiminnasta vastaava osastonhoitaja Ritva Karppinen kertoo, että syy on kävijöiden vähyydessä. Hänen mukaansa on laskettu, että vastaanotolla käyvät voidaan hoitaa kahtena päivänä ja voimavaroja vapautuu muualle.
–Tietenkin pitää katsoa toiminnan järkevyyttä ja taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta, Karppinen sanoo.
Päätös on Karppisen mukaan tehty koko viime vuoden vastaanottotilastojen perusteella. Mäntymaan mukaan Päivi Eskolan työsuhteen aikana muutosta ei olisi tehty. Eskola on vaihtanut työpaikkaa Liminkaan.
Päivi Eskola muistuttaa, että vielä 14. joulukuuta 2017 pidetyssä valtuuston kokouksessa Matti Mäntymaa totesi erikseen, että Siikajoenkylän terveysaseman toiminta jatkuu ennallaan.
–Mikäli sairaanhoitajan vastaanottoa vähennetään, se ei todellakaan jatku ennallaan, Eskola sanoo.
Mäntymaa sanoo, että tilanteet muuttuvat. Päätös tehtiin uusien tilastojen perusteella.
Kuntayhtymä oli lakkauttamassa koko terveysasemaa 2013, mutta päätös kaatui hallinto-oikeudessa, kun asiasta valitettiin Siikajoelta.
Eskolan mukaan hyvinvointiyhtymän toiminnoissa kannattaisi paremminkin tarkastella kriittisesti johtajarakennetta. Johtajia hänen mukaansa hyvinvointikuntayhtymässä riittää niin että työntekijätkään eivät aina tiedä, kenen puoleen missäkin asiassa pitäisi kääntyä.
–Hoitajalla on lähiesimies Ruukissa, Raahessa on osaston hoitaja, palveluesimies, avoterveydenhuollon ylilääkäri, hoitotyön johtaja ja vielä henkilöstöpäällikkö ja kuntayhtymän johtaja, hän huomauttaa.
Eskola kertoo vaihtaneensa työnantajaa sen takia, että koki koko ja roikkuneensa löysässä hirressä.
–Työtä ja asiakkaitani minä rakastin.
–Kun lähdin kunnallispolitiikkaan mukaan, ei koskaan saanut sijaista, kun jouduin luottamustehtävien takia olemaan pois, hän sanoo.
Eskola suree myös hammashoitolan tilannetta. Mäntymaa vahvistaa, ettei hammashoitolan kalustoa ja laitteistoa enää uusita. Investointeja sinne ei enää tehdä.
–Jos Siikajoelta pikkuhiljaa hivuetaan palveluita pois ja hankaloitetaan niiden saatavuutta, ei se palvele ketään. Hoidon laiminlyönti näkyy Eskolan mukaan ennen pitkää pääterveysasemalla ja erikoissairaanhoidossa.
Säästöjä tästä toimesta on hänen arvionsa mukaan tuskin odotettavissa.