Raahen Seutu 5. huhtikuuta 1919
Mieliala käy päiwä päiwältä yhä painostuneemmaksi. Ei ole epäilemistäkään, että olemme Berliinissä myrskyn puhkeamisen edellä. Kaikki riippuu siitä, mihin suuntaan asiat ensi wiikolla kokoontuwassa neuwostokongressissa kehittyvät. Missään tapauksessa ei wakawia lewottomuuksia woida wälttää. Wahwasti bolshewistismielisillä riippumattomilla ei ole enemmistöä neuwostokongressissa, mutta he tulewat tekemään kaikkensa neuwostohallituksen toteuttamiseksi.
Asiain kehitys on tapahtunut paljon nopeammin kuin oli odotettu, sillä wasta toukokuussa oli laskettu ratkaisewien woimanmittelyjen tapahtuwan.
Amerika ei ole enää kultamaa. Ulkomaalainen ei saattaisi tuntea nykyistä Amerikaa samaksi maaksi kuin neljä wuotta sitten. Suuret waikeudet kohtaawat ulkomaalaisten työtä ja toimintaa Amerikassa. Kaikilla aloilla kysytään nyt enemmän kuin ennen, onko työntekijä Amerikan kansalainen. Ellei hän sitä ole, ei hänen elämänsä muodostu kowinkaan siedettäwäksi. Olosuhteet työmarkkinoilla owat kaikkea muuta kuin kehuttawia. Laskelmien mukaan oli työttömiä tammikuussa noin 1½ miljoonaa.
Raahen päiwä ensi maanantaina. Jo kolme wuotta on kulunut siitä kun wiimeksi wietettiin "Raahen päivää". Tuo suurta suosiota saawuttanut juhla, jolloin mm. joukko wanhoja raahelaisia wuodelta 1791 meille esittäytyi, lienee wielä usealla tuoreessa muistissa. Jokainen tajusi, että silloin järjestetty kotiseutujuhla oli omiaan tehokkaalla tawalla herättämään kotiseuturakkautta ja kiintymystä Raaheen.
Kun nyt kuluneiden lewottomain wuosien jälkeen on tullut suwantohetki elettäwäksemme, on kotiseutuyhdistys päättänyt taaskin järjestää "Raahen päivän" wieton ensi maanantaina huhtikuun 7. päivänä alkaen puoli 8 i.p. Palokunnantalolla. Tällä kertaa omistetaan juhla erikoisesti Raahen pojan, kuuluisan wapaussankarin ja soturin Maksimilian August Myhrbergin muistolle. Hänhän on Raahessa syntynyt, on saawuttanut maailman maineen ja senpä wuoksi onkin täällä herännyt ajatus pystyttää hänelle muistopatsas kaupunkiimme. Warojen keräys tarkoitusta warten on jo pantu alulle – näitä waroja aiotaan nyt Raahen päivästä saatawilla tuloilla kartuttaa.
Tuodaanko hylkeenlihaa maahamme? Wiime syksynä tuotettiin Ruotsiin Norjasta huomattawia määriä hylkeenlihaa talwella odotettawissa olleen lihapulan liewentämiseksi. Kun mitään lihapulaa ei Ruotsissa tullutkaan, jäi tawara tuottajain warastoihin, ja on heidän nyttemmin waikea saada sille ostajia. Ruotsin hallitukselle jättämässään kirjelmässä ilmoittaa nyt eräs näistä tuottajista kärsiwänsä suuria tappioita hylkeenlihawarastojen wuoksi, ellei hänelle myönnetä lupaa wiedä sitä ulkomaille. Hän ilmoittaa halukkaita ostajia olewan Suomessa ja Saksassa.
Pikku uutinen. Harwinaisen kowa lumipyry tähän wuoden aikaan on täällä wallinnut wiime yönä ja pölyyttelee kowa länsituuli yhä lunta kooten sitä kinoksiin kaduille ja pihoille kaupungissa. Saa nähdä milloin talwen walta taittuu. Jos wanha sananlasku: "Mitä Maariana malolla, se wappuna vaolla", pitää paikkansa, niin on meillä wappuna wielä lunta maassa jalkamäärällä.