Kansalaisjärjestöt keräsivät vuonna 2016 vähintään 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan selvitys. Rahamäärä on huomattava, kun sitä vertaa järjestöjen saamaan julkiseen kehitysyhteistyörahoitukseen. Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön budjetoitiin valtionavustusta 65 miljoonaa euroa ja toteutuneet maksatukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.
Kun mukaan lasketaan edes karkea arvio järjestöissä tehdyn noin 460 000 vapaaehtoistyötunnin sekä järjestöjen saamien tavaralahjoitusten ja palveluiden arvosta, järjestöt hankkivat ainakin kaksinkertaisen määrän varoja kehitysyhteistyöhön verrattuna ulkoministeriön myöntämiin järjestöavustuksiin.
–Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.
Sekä yksityinen rahoitus että vapaaehtoistyö ovat lisääntyneet selvästi vuoteen 2014 nähden, jolloin Kepa teki vastaavan kyselyn. Tuolloin järjestöt keräsivät yksityisiä lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa, ja vapaaehtoistyötä järjestöissä tehtiin arviolta 90‑000 tuntia.
Vuonna 2015 tehtyjen kehitysrahoitusleikkausten tekemää 45 miljoonan euron lovea järjestöjen kehitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla paikattua.
–Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste valtionavustuksen saamiselle. Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan, toteaa Starck.
Pitkäjänteistä valtion tukea tarvitaan edelleen, jotta päähuomio pysyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa ja työ jatkuu myös sellaisten tärkeiden aiheiden parissa, jotka eivät välttämättä ole yksityisten lahjoittajien suurimpia suosikkeja.