EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut ry sai vuonna 2017 jaettavakseen noin 600 000 kg elintarvikkeita. Vuoden aikana seurakuntien yli 300 jakelupisteessä jaettiin yli 97 000 ruokakassia ja tarjottiin noin 8 000 ateriaa.
Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 95 000 ihmistä, joista suurin osa oli perustulon varassa eläviä, osa-aikatyötä tekeviä, pienituloisia, yksinhuoltajia ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä. Ruoka-apu on saajilleen täysin ilmainen avustusmuoto.
Vuoden 2017 vaihteessa Kelaan siirtynyt sosiaalitukien maksatus käynnistyi hitaasti. Jopa viikkoja viivästyneet maksut aiheuttivat ongelmia tukien saajille. Se näkyi ruuhkina ruokajakelussa. Seurakunnat vastasivat kuitenkin nopeasti kasvaneeseen tarpeeseen.
– Liian moni ihminen joutuu turvautumaan ruoka-apuun hyvinvointivaltiossa. Keskeinen syy ulkopuolisen avun tarpeeseen on perusturvan liian alhainen taso, mistä Suomi on saanut moitteita Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta. Seurakunnat ja järjestöt tarjoavat ensiapua ihmisten nälkään ja muuhun akuuttiin hätään tilanteessa, jossa yhteiskunnan viralliset tukiverkot ovat pettäneet, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista toteaa.
EU-elintarviketukea ei jaeta ulkona kiemurtelevissa leipäjonoissa, vaan seurakuntien järjestämillä aamupuuroilla, kahvilamaisissa olohuoneissa, diakonialounailla tai diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla. Vanhuksille ja muille vaikeasti liikkuville avustuskassit toimitetaan perille kotiin. Ruokajakelu on siis myös sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdetaan kuulumisia ja solmitaan uusia tuttavuuksia.
