Kun kuusi vuotta Raahessa kirjoilla ollut Aaro Ikkala sai kutsun aikuisneuvolaan, hän piti sitä erinomaisena juttuna.
–Mieluinen kutsu oli.
Hän otti kuvia geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjulan esittelemistä luvuista, tilastoista ja käppyröistä.
Häntä kiinnosti tietää, missä kunnossa hänen ikäluokkansa edustajat yleensä ottaen ovat.
Tänä vuonna kutsun aikuisneuvolaan saivat kaikki vuonna 1952 syntyneet Raahen seutukunnan asukkaat.
Aikuisneuvolassa tehtävää tarkastusta edeltävät verikokeet. Käynti aloitetaan perinteisillä neuvolamittauksilla. Keskustelu etenee terveydentilasta fyysiseen suorituskykyyn, uneen, sosiaalisiin seikkoihin, mielialaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Kävijä saa tuloksista raportin, jossa on listattuna voimavara- ja riskitekijät. Riskien hoitamiseen annetaan ohjeita.
Käynti kestää tunnin. Sen aikana terveydenhoitajan kanssa voi keskustalla luottamuksellisesti kaikista mahdollisista asioista.
Tutkimuksen mukaan monilla asiat ovat hyvin. D-vitamiinia käyttää 68 prosenttia, 82 prosenttia huolehtii hampaistaan säännöllisesti, 84 prosenttia ei tupakoi, 90 prosenttia näkee hyvin, 90 prosenttia käyttää päivittäin kasviksia, 91 prosentilla on tulevaisuuden suunnitelmia, 92 prosenttia asuu kodissa, joka soveltuu ikääntyvän kodiksi.
Arjessa usein iloa kokee peräti 96 prosenttia vastanneista.
–65-vuotiaat ovat hyvässä iässä. He ovat muutokseen kykeneviä, Karjula sanoo.
Tulosten perusteella neljännes kävijöistä tarvitsee yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman.
65-vuotiaana ehtii tehdä vielä hyvin muutoksia esimerkiksi liikkumiseen ja ruokavalioon.
Merkittävinä riskitekijöinä on hoitamatonta verenpainetta ja piilevää sokeritautia tai kilpirauhasen vajaatoimintaa, josta ei ole aiemmin ollut tietoa.
Tuloksissa nousi esiin jonkin verran myös vitamiininpuutteita.
Ylipaino ja turhan vähäinen liikunta ovat tavallisempia miehillä kuin naisilla.
Naisten keskipaino on 71 kiloa, kun tavoite on 69,4 kiloa. Miehillä vastaavat luvut ovat 87 ja 70,3 kiloa.
Aiemmin elämässä runsaasti alkoholia oli käyttänyt 8 prosenttia vastanneista.
–Tästä maksetaan "jälkivero", Karjula sanoo.
Runsaasti alkoholia käyttäneille saattaa tulla myöhemmin ongelmia. Runsaan alkoholinkäytön seuraukset näkyvät aivokuvissa.
Aikuisneuvolassa käytettyä seulaa ja kävijöiltä kysyttyjä kysymyksiä on tarpeen mukaan uudistettu.
Tänä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa väkivallan kokemisesta. Väkivaltaa on kohdannut 17 prosenttia kävijöistä.
Osalla väkivallan kokemukset ovat vanhaa perua, mutta asia voi silti vaatia edelleen käsittelyä.
Karjula sanoo, että haasteena on muistivaikeuksista kärsivien löytäminen.
Keskimäärin 65-vuotiaista joka kymmenennellä on ongelmia muistin kanssa. Aikuisneuvolassa löydettiin tänä vuonna 3 muistiongelmaista.
Raahen alueella on vuodesta 2012 alkaen ollut aiempaa enemmän vanhuksia, jotka pärjäävät ilman palveluita.
Samoin Kelan hoitotukea saavia 65 vuotta täyttäneitä ja erikoissairaanhoidon käyttäjiä on ollut muuta Pohjois-Pohjanmaata vähemmän.
Aikuisneuvolaan kutsutut ovat vuosien saatossa ottaneet kutsun hyvin vastaan.
Vuonna 2004 tutkimuksiin saapui 88,5 prosenttia ikäluokasta. Tänä vuonna osallistumisprosentti oli 87.
–Tällä ei olisi mitään merkitystä, jos kävijöitä olisi vain joka kymmenes, Karjula sanoo.
Erityisen tyytyväinen Karjula on siitä, että miehet ovat viime vuosina saapuneet paikalle hyvin.
Aikuisneuvola
Aloite vanhusväestön neuvolatoiminnasta tuli Raahen ja Ruukin vanhusasiainneuvostoilta vuonna 2002.
65 vuotta täyttäneet raahelaiset, siikajokiset ja pyhäjokiset on kutsuttu aikuisneuvolaan vuodesta 2004 alkaen.
Tarkastuksessa kävi 432 henkilöä, joista 51 prosenttia oli miehiä ja 49 prosenttia naisia.
Kaiken kaikkiaan aikuisneuvolassa on käynyt vuodesta 2004 lähtien viisi tuhatta henkilöä.