Siikajoen kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että Ruukin keskustassa oleva kunnanvirasto muuttaa naapurissaan olevaan vanhaan valtion virastotaloon niin pian kuin mahdollista.
– Henkilökunnalle pitää olla kunnolliset työtilat, sanoo Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto (kesk).
Teknisen lautakunnan päätösehdotuksesta poiketen kunnanhallitus päätti, ettei uuden kunnantalon rakentamisella ole mitään kiirettä.
– Jos vuokratilat tyydyttävät, siellä jatketaan X aikaa, sanoo Lehto.
Taustalla on kunnallinen rakennemuutos. Luottamusmies ei ole innostunut seiniin sijoittamisesta aikana, jolloin palvelut nielevät rahaa.
– Kuntakenttä pitäisi nähdä 30 vuotta eteenpäin. Onko järkevää investoida viraston seiniin?, Lehto kysyy.
Hänen näkemyksensä on, että Siikajoen kunnanvirasto toimii nykyisin 4–5 kertaa liian suurissa tiloissa. Nykyiset tilat ovat kooltaan noin 2 200 neliömetriä.
– Meillä on noin 25 työntekijää. Heillä on jokaisella pienen omakotitalon verran tilaa käytössään nykytiloissaan. 400 neliömetriä pitäisi riittää.
Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas muistuttaa, ettei kunnantalo ole kokonaan kunnan käytössä. Kunnalla on yksistään 100 neliömetriä arkistotiloja, joille pitää löytää uudet vastaavat tilat.
– Emme voi tuhota arkistoa emmekä siirtää sitä muille.
Lisäksi kunnanvaltuusto tarvitsee kokoontumistilat. Kokouksia ryhdytään Severinkankaan mukaan pitämään Ruukin koululla joko luokassa tai ruokailutilassa. Samalla jo helmikuussa valtuusto siirtyy sähköiseen aikaan ja saa käyttöönsä iPadit, kun paperisista kokouslistoista luovutaan.
– Jos halpaa halutaan, niin etätyöhän yleistyy ja voidaan hajauttaa työntekijät koteihin tekemään töitä. Se ei ole kuitenkaan toiminnallisesti hyvä ratkaisu, sanoo kunnanjohtaja.
Severinkankaasta kunnanvirasto tarvitsee noin 700 neliötä tilaa, jotta tarvittava tietoturvallisuus toteutuu. Hänestä tilojen pitää olla myös toimivat.
Yllättävää kyllä, kunnantalon hengitysilmaongelmista koituu oikeastaan Siikajoen kunnalle taloudellista hyötyä. Kunta alkaa nimittäin säästää kiinteistökuluissa.
Severinkankaan mukaan virastotalon vuokraamisesta aiheutuu 6 000 euron kuukausimenot, kun kiinteistökulut nyt ovat 10 000 euroa kuussa.
– Se on 50 000 euron säästö vuodessa, Severinkangas sanoo.
– Vanhan ylläpito on kallista. Sen sijaan vuokratiloissa kulut on kiinteät, eikä yllättäviä menoja tule, sanoo Lehto.
Mitä kunnanvirastotalolle tapahtuu?
Se, mitä nykyiselle kunnantalolle tapahtuu, herättää vielä paljon keskustelua. Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas uskoo, että talo puretaan ja siitä jää jäljelle vain johtokeskus.
– Tuon tyyppistä vahvaa betoniseinäistä tilaa laki ei enää velvoita, mutta kriisitilanteita varten pitää olla johtokeskus.
Toisaalta talon sijainti on hyvä.
– Siinä on loistava asuintontti, muistuttaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto.
Sekin on mahdollista, että talo myydään.
– Ruukin keskustassa on myyty aiemmin terveyskeskus uudelle omistajalle 1 eurolla. Rakennusta ei ole purettukaan. Uusi omistaja otti sen käyttöön, huomauttaa Lehto.
Vanhassa tk:ssa on toimistoja ja kahvila.
– Minua hämmästyttää se, että monen rakennuksen käyttö on jatkunut sen jälkeen, kun sen omistaja on vaihtunut pois julkishallinnolta, sanoo Lehto.