Sii­ka­jo­ki­set tuovat tuloja, py­hä­jo­ki­set ja raa­he­lai­set ro­kot­ta­vat kunnan kassaa

Raahen seutukunnassa tuottavimmat kuntalaiset asuvat Siikajoella. Pyhäjoella ja Raahessa sen sijaan nettohyöty kuntalaisesta jää miinukselle. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS pisti kunnat järjestykseen sen mukaan, kuinka tuottavia kunnan asukkaat ovat. Selvitys osoittaa, kuinka kunnan asukkaiden ikärakenne, palvelutarpeet ja tulotaso vaikuttavat kunnan tulo- ja menovirtaan eri ikäryhmittäin sekä kokonaisuutena.

Selvityksen mukaan Siikajoki on kaikista Suomen kunnista 13. tuottavin. Siikajoki on yksi Suomen 54 kunnasta, jotka päätyvät kokonaisuutena plussalle. Nettohyöty kunnalle on yhdestä asukkaasta kaikkiaan 7 750 euroa. Pyhäjoen nettohyöty kuntalaisesta on -9 702 euroa ja Raahen -4 351 euroa.

Siikajoen kunnavaltuuston puheenjohtaja Päivi Eskola myhäilee tuloksen kuultuaan.

– Tutkimuksessahan katsotaan muun muassa sitä, miten edullisesti palvelut on pystytty tuottamaan koko ihmisen elinkaaren aikana. Tämän perusteella huomaa, että meillä on tehty oikeitakin päätöksiä, vaikka välillä tuntuu, ettei niitä tehdä, Eskola iloitsee.

Selvityksen mukaan kunnan nettotuloon vaikuttavat myönteisesti muun muassa suuri asukasluku ja -tiheys, asukasluvun kasvu, korkea tulotaso, kunnan suuri pinta-ala, suuri työpaikkaomavaraisuus, sekä suuri vieraskielisten ja saamelaisten osuus. Heikentäviä tekijöitä voivat olla korkea ikä, alhainen koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkea sairastavuuskerroin. Eskolan mukaan Siikajoen tulos vaatii vielä perehtymistä, sillä harva asia myönteisistä vaikuttajista osuu Siikajokeen. Sen sijaan ikääntyneitä on paljon ja sairastavuuskerroinkin on korkea.

– Uskon, että tämä asia otetaan meillä esille ja tästä keskustellaan. Olisi tärkeä, että tästä syntyisi vielä puhetta, sillä positiivisuutta pitää saada lisää ja meidän on hyvä huomata, miten paljon tehdään oikein ja hyviä asioita, Eskola sanoo.

Lisää keskiviikon Raahen Seudusta.