1980-luvulla harvinaiseksi käynyt naava kasvaa nykyisin valtoimenaan Raahen seudun metsissä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Päivi Merilä on tutkinut ilmansaasteita. Hän kertoo naavan olevan bioindikaattori, joka kertoo ilman sisältämistä rikkipitoisuuksista.
– Kun rikkipäästöt olivat korkealla, niin jäkälät, naavat ja lupot vähenivät aivan selvästi. Nyt rikkipäästöt ovat vähentyneet, ja luonto on toipunut. Naavaa on saman verran kuin ennen rikkilaskeumia.
Rautaruukin tekemät ja SSAB:n jatkamat investoinnit rikkiyhdisteiden puhdistamiseksi Raahen tehtaalla näkyvät siis nyt alueen metsien naavoittumisena. Toisaalta rikkiä syydettiin luontoon muutenkin ennen puhdistuslaitteiden käyttöönottoa, sillä rikkiä syntyy fossiilisten polttoaineiden palaessa.
Luonnossa naavat luovat kiehtovan vaikutelman, jota on vaikea vangita valokuviin. Naavoihin peittyvä pieni käppyräpuu vaikuttaa satujen maahiselta.
Naavat ja lupot näyttävät samanlaisilta. Ne erottaa toisistaan rapsuttamalla kasvia.
– Jos alta paljastuu valkoinen kerros, kyse on naavasta, mutta jos ei ole valkoista kerrosta, se on luppo, kertoo Päivi Merilä nyrkkisäännön.
Naavalla ei ole juuria. Se ottaa kaikki ravinteensa ilmasta. Tämä herkistää sen ilmansaasteille. Lisäksi siltä puuttuvat muut kasveille tyypilliset osat, kuten kukinto ja varsi, mistä syystä se luokitellaan jäkäliin eikä putkilokasveihin.
Hämmästyttävintä naavoissa on se, että ne eivät ole oikeastaan kasvi vaan symbioosi, jossa on sieniosakas ja viherlevä- tai sinileväosakas.
Naavaa esiintyy varttuneissa, vanhoissa metsissä. Metsänhoitajille ja -omistajille naava on tutkijan mielestä taloudellisesti yksi lysti. Puussa oleva naava ei haittaa puuta.
– Sehän kasvaa oksissa eikä neulasilla.
Ihminen nauttii ravinnokseen sekä sieniä että merilevää, mutta naavan ottamista ruokavalioon ei ole harkittu.
– Ei ole tullut maistettua. Tiedän kyllä, että gourmet-ravintolassa huippukokki on käyttänyt naavaa syötävänä koristeena. Mutta ei sillä taida olla ravintoarvoja, kertoo Merilä.
Porot, jotka ovat täysin kasvissyöjiä, käyttävät jäkälää, naavaa ja luppoja ravintonaan. Wikipedian mukaan naavat ovat syötäviä ja sisältävät C-vitamiinia. Tutkija on kuitenkin varovainen.
– Pieniä määrinä niitä voi käyttää turvallisesti, mutta ei kannata kehottaa syömään niitä paljon.
Naava sisältää luonnon antibioottia, ja sitä on käytetty haavojen puhdistukseen.
Faktaa naavasta ja luposta
Sienten ja levien symbioosista syntyneitä juurettomia, väriltään vihertäviä tai ruskeita jäkäliä, jotka elävät alaspäin roikkuen yleensä havupuiden oksilla ja leviävät pienenpienten itiöiden välityksellä.
Kasvavat 10–20 sentin pituisiksi puhtaassa ilmassa.
Muun muassa Pohjois-Amerikassa kasvava uhanalainen partanaava kasvaa jopa 50-senttiseksi rihmastoksi.
Naavan keskellä kasvaa joustava puhtaan valkoinen säie. Luposta säie puuttuu.
Suomessa arvioidaan kasvavan 12 erilaista naavalajia.
Naavaa on haavojen sterilointiin ja luontaislääkkeenä tulehduksien hoidossa.