Raahen seurakuntakodilla järjestetään 13. syyskuuta kello 18 Sisällissodan muistot -tilaisuus. Sinne ovat tervetulleita kaikki, keitä ensi vuonna vietettävä muistovuosi kiinnostaa.
Psykiatrian erikoislääkäri Mari-Kaarina Hiltunen käy tilaisuudessa lyhyesti läpi sisällissodan historian ja kertoo mitä ensi vuonna on tulossa.
–Tarkoitus on antaa tilaa yli sukupolvien ulottuville vaietuille ja työstämättömille traumoille. Vasta yhteisesti työstettynä menneisyys muuttuu menneisyydeksi, Hiltunen sanoo.
Myöhemmin aloittaa toimintansa muisteluryhmä, jota Hiltunen vetää puolisonsa rovasti Tapio Hiltusen kanssa. Suljettuun ryhmään otetaan 6–7 ihmistä.
–Kokoonnumme kolme kertaa syys–lokakuussa. Muisteluryhmää pilotoidaan Raahessa koko kirkkoa varten.
Raahessa sisällissodan kokemuksia on nyt Hiltusen mielestä hyvä hetki avata.
Asiaa on pohjustettu Raahen tapahtumista 1917–1918 kertovassa Varjo-romaanissa, Sisällissodan matkailuopaskierrokset vetävät paljon kiinnostuneita ja viime keväänä Hiltunen luennoi Raahe-opiston luentosarjassa sotien psyykkisistä vaikutuksista.
–Asiaa on käyty Raahessa läpi monella tavalla. Selvästi seutukunnalla on tällaiseen tarvetta, mikä ei suinkaan ole kaikkialla muualla itsestäänselvyys.
Kun Hiltusella tuli puhetta luentosarjastaan raahelaislähtöisen Virpi Sipolan kanssa, kävi ilmi, että kirkko tarvitsee mielenterveysalan ammattilaista sisällissodan muistovuoden koordinaatioryhmään. Sipola työskentelee kirkolla sielunhoidon vastaavana asiantuntijana.
Hiltunen otettiin mukaan rakentamaan muistovuoden sisältöä kirkolle. Koordinaatioryhmä aloitti työnsä helmikuussa ja työskentelee ensi kesäkuun loppuun.
–Tiettyjen päivämäärien jumalanpalveluksiin kootaan tausta-aineistoja ja seurakuntia tiedotetaan muistovuodesta.
Myöhempiä 1939–1945 sotia koskeva Kätketyt kivut -materiaali on jo olemassa seurakuntien käytössä ja siitä koordinaatioryhmä muokkaa vuoden 1918 tapahtumien muistoa tukevaa aineistoa.
Muistovuoden yksi tärkeistä asioista on, että vuoden 1918 hautapaikkojen tulisi olla moitteettomassa kunnossa ensi toukokuussa.
Viime kevään luentosarja sysäsi Hiltusta jatkamaan kansallisen trauma-aiheen parissa.
Sotien psyykkiset vaikutukset näyttäytyvät Hiltuselle ihmisten tarpeena puhua ja jakaa kokemuksiaan.
–Ihmisillä on tätä tarvetta enemmän kuin arvaavatkaan. On helpottavaa jakaa yhteistä kokemusta.
Traumasta paranemisessa on kyse siitä, että traumaattinen tapahtuma saa uuden merkityksen, Hiltunen sanoo. Kun siitä on toipunut, se voi parhaassa tapauksessa kääntyä ihmiselle voimavaraksi.
–Sotatrauma saattaa seurata sukupolvesta toiseen kun ei asiasta puhuta. Se voi olla sitä, että kodin ilmapiirissä on ollut jotakin hämmentävää ilmassa. Selittämättömät tuntemukset saavat selityksensä, kun syntyy "ai tätäkö tää on" -tyyppisiä oivalluksia.
Sisällissodan kokemuksista puhumista helpottaa se, että aikalaisia ei enää ole. Lastenlapset ovat eläkeiässä.
Sovinto-teeman kautta kirkko haluaa saada ihmisiä ajattelemaan tulevaisuuden rakentamista sovinnolliselle pohjalle.
Menneisyyden tunteminen ja ymmärtäminen – ikävienkin asioiden – auttaa tulevaisuuteen suuntautumisessa.
–Tärkeää on, että henkilöiden kokemukset, sukujen historiat ja yksittäiset ihmiset pääsevät ääneen. Hienointa olisi jos kaikki sodat voitaisiin käsitellä yhdessä ryhmässä. Eri sodista kokemuksia saaneille ihmisille voisi valjeta jotakin toistensa tarinoista.
Sovinto 100 on matka, jolle Suomen evankelisluterilainen kirkko kutsuu kansalaisia, yhteisöjä, poliittisia päättäjiä ja kirkon vaikuttajia etsimään ratkaisuja kysymyksiin miten sovintoa ja yhteisymmärrystä rakennetaan suomalaisten arjessa.
Sovinto 100 huipentuu 20.–21.1.2018 Kallion kirkossa pidettävään avoimeen kansalaisfoorumiin.
Tämä tapahtuu sata vuotta sen jälkeen, kun kirkon ensimmäisiä Kirkkopäiviä vietettiin Kalliossa. Kymmenen päivää myöhemmin Paasitorniin syttyi punainen valo. Sisällissota alkoi.
Tutustu: www.sovinto100.fi
