Saloisten Salaman Emilia Tuomaala ja Raahen Vesan Inka Mehtola ovat tuoreita Suomen mestareita. Viime viikonloppuna Tuomaala taivutti 16-vuotiaiden sarjassa seiväshypyssä pronssille ja Mehtola hyppäsi 17-vuotiaiden korkeudessa hopealle.
Paikka SM-kisojen palkintokorokkeella oli molemmilla tavoitteena.
– Odotin mitalia, mutta se ei ollut mikään itsestäänselvyys, sillä tämä kausi ei muuten ole mennyt ihan odotusten mukaan, Mehtola sanoo.
Hän kokee, että tällä kaudella kehitys on junnannut paikallaan. Kisassa hänen tuloksensa oli 168. Vaikka se onkin hänen uusi ennätyksensä, hyppäsi hän saman verran talvella hallissa. Kauden tavoite, eli ylittää 170, ei ole vielä toteutunut.
– En tiedä, miksi en ole saanut itsestäni kaikkea irti tällä kaudella. Silti olen tyytyväinen hopeaan. Kisassa oli kova taso. Eihän sitä tiedä, vaikka 170 ylittyisi vielä tälle kaudella.
Tuomaalalle pronssi oli jo kolmas perättäinen SM-pronssi. Hän kertoo tietäneensä, että paikka kolmen parhaan joukossa oli jälleen mahdollinen. Tuomaala on tälle kaudelle onnistunut parantamaan suoritustaan komeasti. Tulos on parantunut jopa 15 senttiä. SM-kisoissa Tuomaalan tulos oli 340.
– Kehitystä on tapahtunut myös tekniikassa. Sen huomaa itsekin, kun hyppää, Tuomaala kertoo.
SM-kisat olivat Tuomaalan ja Mehtolan kauden tärkeimmät kisat. Kokemusta he ovat kauden aikana hakeneet pienemmistä kisoista sekä Kalevan kisoista, johon molemmat ottivat osaa ensimmäistä kertaa. Mehtola kertoo, että Kalevan kisoissa tavoitteet olivat ihan muunlaiset kuin SM-kisoissa.
– Kyllähän sen tiesi etukäteen, ettei Suomen huipuille vielä pärjää. Kisa oli kuitenkin ihan hyvä kokemus. Vaikka etukäteen ajatteli, että niin isoissa kisoissa jännittää kovasti, ne olivatkin ihan kuin mitkä tahansa kisat.
Tälle kaudelle Tuomaalan kisakalenteri näyttää jo tyhjää. Mehtolalla on vielä edessään ainakin yhdet kisat Himangalla. Nyt onkin pieni hengähdystauko ennen kuin lentopallo haukkaa ison osan molempien vapaa-ajasta. Molemmat ovat mukana Raahen Lentopallon naisten 2-sarjan joukkueessa ja Raahe Powerin A-nuorten joukkueessa. Lentopallon lisäksi talvella on treenattava myös omaa henkilökohtaista lajia.
– Monesti on kysytty, joko tekisin valintaa lajien välillä, mutta vielä en ole sitä voinut tehdä. Lajithan kuitenkin tukevat toisiaan ihan hyvin, kun lentopallossakin tulee paljon hyppyjä, Mehtola kertoo.
Tuomaalakin myöntää, että kun kyse on rakkaudesta lajiin, silloin jaksaa vaikka kahdet treenit päivässä.
– Lukiossa olen valmennuskurssilla, jossa voin harjoitella lajiani aamuisin valmentajani kanssa. Se on hyvä juttu.
Talven treenimahdollisuudet ovat Tuomaalan mukaan Raahessa ihan hyvät. Liikuntahalli sopii seiväshyppyyn. Mehtola puolestaan kokee, ettei kaupungista löydy talvikaudella kovin hyvää korkeushyppypaikkaa.
– Käyn alueellisen maajoukkueen leirityksellä kolme kertaa vuodessa Kuortaneella. Siellä on hyvät mahdollisuudet harjoitella.
Myös Tuomaala hakee talvikaudella vauhtia Kuortaneen leireiltä.
Ensi kesän yleisurheilukauteen on vielä pitkästi aikaa. SM-mitalit kiiltelevät kuitenkin jo molempien silmissä. Tuomaala kokee, että mitalimahdollisuudet ovat myös ensi vuonna, kunhan talvikaudella pysyy terveenä ja ehtii treenata.
Ammattiurheilijan urasta Tuomaala ja Mehtola eivät kuitenkaan myönnä haaveilevansa, vaikka toiveet menestyä ovatkin olemassa.
– Taisin viimeksi 5-vuotiaana haaveilla ammattilaisurasta. Sen jälkeen on kyllä haavekuvat urheilijan ammatista karisseet, Mehtola nauraa.