Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko patistelee kansalaisia ylös sohvalta. Liikkeelle pitääkin piiskata, sillä vain joka viides suomalainen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.
Eduskunnalle viime viikolla luovutettu selonteko esittää liikunnan lisäämiseksi lisää euroja, niin ohjaamiseen ja neuvontaan kuin lähiliikuntapaikkoihin. Myöskään huippu-urheilua ei ole unohdettu.
Työryhmän ehdottama lisäsumma on 120 miljoonaa euroa 2020-luvulle tultaessa. Liikuntaan käytettyjen eurojen uskoisi tulevan moninkertaisina takaisiin, sillä UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuositasolla vähimmilläänkin yli 3 miljardia euroa.
Liikuntapoliittisessa selonteossa liikunta halutaan tuoda kaiken ikäisten elämään nykyistä tiiviimmin. Liikunnan merkitys tulisikin ottaa puheeksi jo neuvolakäynneillä. Jotta liikunnasta tulisi elämäntapa, pitää aktiviteetteja lisätä päiväkoteihin ja kouluihin. Arkiliikunta pitäisi ujuttaa myös ikäihmisten elämään niin kotona kuin laitoksissa. Jos saisimme lapsemme innostumaan liikunnasta, olisi sillä varmasti enemmän vaikutusta kuin millään sote-uudistuksella. Jos emme onnistu, alkavat nykylapset potea perinteisesti vanhuuteen kuuluvia kansantauteja ja kolotuksia jo varhaisella aikuisiällä.
Liikunnan vaikutuksia tulee pohtia myös työpaikoilla. Vaikka liikkuminen tapahtuu vapaa-ajalla, on jaksava ja hyvinvoiva työntekijä myös työnantajan etu. Henkilöstön liikuntaharrastusta voi tukea monella tavalla, liikuntaseteleillä, työpaikkajumpalla tai erilaisilla kannustimilla.