Pyhäjoelle on tulossa tänä syksynä Säteilyturvakeskuksen (STUK) säteilyvalvonta-asema. Paloasemalle tulevan mittausaseman kaapelointityöt ovat parhaillaan menossa.
Pyhäjoelle tulee spektrometri-ilmaisin, joka pystyy tunnistamaan, mistä radioaktiivisesta aineesta säteily on peräisin.
Tällaisia spektrometrillä varustettuja asemia on Suomessa tällä hetkellä 27. Kaikkiaan automaattisia valvonta-asemia on noin 260. Pyhäjokea lähimmät mittausasemat ovat Kalajoella ja Raahessa. Niissä kummassakaan ei ole spektrometriä.
Pyhäjoen asema on osa STUKin ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvontaa.
Laitospaikoille tehdään jo ennen ydinvoimalaitosten käyttöönottoa perustilaselvitykset. Niillä selvitetään laitospaikan radioaktiivisuusolosuhteet ennen laitoksen käynnistystä.
Laajoissa perustilaselvityksissä kartoitetaan säteilyvalvontaan soveltuvien kasvi- ja eläinkunnan lajien esiintyvyys ydinvoimalalaitoksen ympäristössä. Lisäksi huomioidaan laitospaikka ja sen ympäristö, laitostyyppi ja toiminnan vaikutukset.
Tiistaina Pyhäjoella käynyt STUKin ympäristön säteilyvalvonnasta vastaava laboratorionjohtaja Maarit Muikku sanoi, että tärkeää on myös ihmiseen johtavien ravintoketjujen eri vaiheita edustavien ilma-, maa ja meriympäristönäytteiden sisällyttäminen perustilaselvityksiin.
Fennovoima on aloittanut radioaktiivisuuden perustilaselvitykset jo vuonna 2013.
Säännöllinen säteilyvalvontaohjelma aloitettiin Loviisassa vuonna 1976 ja Olkiluodossa 1977.
Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestön säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin mahdollista ja että asetettuja raja-arvoja ei ylitetä.
Samalla seurataan mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksia ympäristön säteilytasossa.
Analysointia varten kerätään näytteitä maa- ja vesiympäristöstä sekä elintarvikkeista. Kultakin voimalaitokselta analysoidaan noin 300 näytettä vuosittain.
Muikku kertoi, että Loviisan ja Olkiluodon voimalaitosten päästöt eivät ole lisänneet lähiasukkaiden säteilyannosta.
Kaikki päästöistä peräisin olevat radioaktiivisten aineiden määrät ovat olleet niin pieniä, ettei niillä ole säteilysuojelullisia tai terveydellisiä vaikutuksia.
Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten päästöjen perusteella laskettu teoreettinen säteilyannos ympäristön eniten altistuneelle ihmiselle on ollut alle 0,1 prosenttia asetetusta rajasta.
