Reilusti yli puolet suomalaisista pitää sisäilman radonia vaarallisena tai erittäin vaarallisena säteilyn lähteenä, mutta vain harva kokee sen aiheuttavan riskiä omalle tai läheistensä terveydelle, vaikka radon altistaa syövälle.
Tämä käy ilmi Säteilyturvakeskuksen Aula Research Oy:lla teettämästä kyselystä, jossa tutkittiin suomalaisten käsityksiä säteilystä.
Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston tuore johtaja Pia Vesterbacka kehottaa kaikkia pien- ja rivitaloissa sekä kerrostalojen alimmassa kerroksessa asuvia mittaamaan kotinsa sisäilman radonin. Mittauskausi alkaa marraskuun alussa.
– Radonin mittaus on helppoa, ja mittauskausi on juuri alkamassa marraskuun alussa. Jos sisäilman radonpitoisuus osoittautuu mittauksessa liian korkeaksi, on sen pienentämiseen olemassa toimivia korjausmenetelmiä, jotka eivät vaadi isoa rahallista panostusta.
Vestrbackasta on hyvä, että tieto radonista on tavoittanut ihmiset, mutta se ei riitä.
– Liikenneturvallisuuteen täytyy panostaa, sillä tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 200–300 ihmistä, mutta niin täytyy myös radonturvallisuuteen. Suomessa arviolta 300 henkilöä saa vuosittain radonaltistuksesta johtuvan keuhkosyövän. Asunnon tai työpaikan sisäilmassa esiintyvä radon on todellinen terveysriski.
Radon on luotettavinta mitata radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa yhtämittaisesti vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen palveluntarjoajalle analysoitavaksi. Mittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavista yrityksistä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla.
