Su­loi­set marsut kui­kut­ta­vat kas­vat­ta­jil­leen

Marsut ovat vikkeliä ja hauskoja lemmikkejä. Masujen häkit sisustetaan majoilla ja muilla viihdykkeillä.

Ninni-Maria Rantalan marsut ovat saaneet lukuisia palkintoja.

Emot hoitavat hellästi poikasiaan.

Marsun käpälät ovat pehmeää, ihmisen ihoa muistuttavaa nahkaa.

Johan harrastaa ratsastusta äitimarsun päällä.

Ruusukkeet kertovat marsujen menestyksestä näyttelyissä.

Katja Orajärvi-Kotikangas innostui marsuista jo pikkutyttönä. Nyt hän toimii myös virhallisena kasvattajana.

Ninnillä on sylissään Tekla, joka on pitkäkarvainen ja suloinen pörriäinen.

Kun harrastukselle antaa pikkusormen, se voi viedä koko käden. Pyhäjoella, Annalan Aleksin vanhassa hevostallissa asuu nyt kokonainen marsulauma.

Katja Orajärvi- Kotikangas on perustanut marsulan kotinsa yhteyteen. Myös hänen tyttärens,ä Ninni-Maria Rantala, on saanut marsuista mukavan harrastuksen ja ystäviä samanhenkisistä nuorista.

–Jos lapsella puuttuu harrastus, eikä ole ystäviä, on tämä ihana tapa korjata se puute, Katja suosittelee.

Ninni-Marian huoneen seinät komeilevat toinen toistaan värikkäämpiä ruusukkeita. Ne ovat muistoina näyttelyistä, joista on tullut erilaisia palkintoja.

Katja kertoo, että hänellä homma lähti alkuun pikkutyttönä omasta lemmikkimarsusta.

Nyt perheellä on marsulassaan yhteensä jo 22 eläintä.

Harrastus muuttui astetta vakavammaksi, kun Suomen Marsuyhdistys ry hyväksyi Katjan viralliseksi marsujen kasvattajaksi. Kasvattanimi on HugAlan Katja keskittyy teddy-rodun kasvattamiseen.

–Teddyt ovat karkeakarvaisia ja mukavan luonteisia, hän kehuu.

Marsuissa on monia eri rotuja kuten muissakin lemmikeissä. Vaikka Katja ja Ninni-Maria ovat erikoistuneet teddy-rotuun, heillä on myös muita rotuja, kuten sileäkarvainen texel, nimeltään Aniaras Tekla, Hänelle on tulossa kasvatukseen myös skinny-rotuinen marsu, joka on lähes karvaton.

Teddyillä karva harjataan vastakarvaan. Ne pitää myös trimmata näyttelykuntoon. Se onkin tarkkaa puuhaa, kun joka karvan pitää olla ojennuksessa.

Käpälien iho muistuttaa ihmisen ihoa ja niinpä niitä pitääkin rasvata ja hoitaa.

–Ninni-Maria teki jopa omille marsuilleen sokeri-öljy-kuorinnan.

Käteen sopivat marsut ovat eloisia ja hauskoja otuksia. Niissäkin on eri luontoisia, nuorena ne ovat usein ujoja, mutta sitten on leppoisia ja hyvinkin ihmisystävällisiä.

–Parasta näiissä on suloisuus, sanovat Ninni ja Katja.

Ne leimautuvat omistajaansa ja ovat varsin seurallisia pulputtajia. Niiden puheessa erottuu kui-kui-kuikutus.

–Riemukas marsu popcornailee, eli hypähtelee ilmaan ja säntäilee hauskasti, he kertovat.

Marsun pitämiseen tarvitaan kookas häkki, kahdelle lemmikille Katja suosittelee vähintään 120 cm x 50 cm kokoista häkkiä. Niitä voi pitää myös välillä vapaana huonetiloissa.

Marsuja ruokitaan hyvälaatuisella kuivaheinällä, pelletti- ja jyväsekoituksilla sekä tuoreilla kasviksilla.

Marsut ovat laumaeläimiä. Marsuja täytyy aina olla vähintään kaksi. Laumassa voi olla useita naaraita, mutta urokset joutuu joskus erottamaan, mutta silloinkin häkkien täytyy olla lähekkäin, jotta marsut voivat keskustella keskenään.

Viimeisimmät tulokkaat syntyivät eläinlääkäri Jarmo Hämäläisen avulla ja oksistoniinin vauhdittamana. Snellmanin päivänä syntyneet marsukaksoset saivat nimekseen Johan ja Vilhelm eläinlääkärin ehdotuksesta ja Snellmanin kunniaksi. Valitettavasti Vilhelmille kävi kuten poikasille saattaa käydä, se menehtyi.

Marsut elävät yleensäkin vain 5-6 vuotta. Katja ja Ninni suosittelevatkin pitämään useita eläimiä kerralla. Yksineläjiksi niistä ei ole.

Marsut kuljettavat perhettä eri puolille Suomea näyttelyihin ja toisinaan uusia eläimiäkin haetaan ulkomailta asti.

–Olemme käyneet jopa Prahassa marsunäyttelyssä.

–Isot kansainväliset näyttelyt ovat mielenkiintoisia. Niissä tutustuu alan harrastajiin eri puolilta Eurooppaa ja kielitaitokin kehittyy, Katja kertoo.

–Viime talvena lensin Tukholmaan Arlandaan, vuokrasin auton ja ajoin 182 kilometriä Katrineholmiin hakemaan norjalaiskasvattajalta kaksi marsua. Hän oli menossa tuomaroimaan Ruotsiin ja marsut pääsivät vähän lähemmäksi. Ei tarvinnut Lillehammerista asti lähteä hakemaan, Katja kertoo.

Marsujen kasvattamisessa joutuu perehtymään erilaisiin rodullisiin ominaisuuksiin, marsujen tauteihin, ruokintaan ja kasvatukseen kuin missä muussa tahansa lemmikkiharrastuksessa.

Nekin ovat herkkiä joillekin leviäville taudeille. Sieni-infektiot ovat olleet pitkään Suomessa riesana. Ne on saatu hallintaan pakollisten näyttelytarkastusten takia. Katja ja Niini toimivat myös hyväksyttyinä eläintarkastajina näyttelyissä.

Marsut saattavat myös saada hengitystieinfektiolle, silloin on suunnattava myös eläinlääkäriin.

Raskauksissa on oma riskinsä. Siksi parit on mietittävä tarkkaan.

Tänä vuonna Katja ja Ninni-Maria ovat mukana muiden pohjoissuomalaisten marsun harrastajien kanssa järjestämässä Ouluun isoa Pohjoismaiden yhteisnäyttelyä, johon odotetaan marsuja ja ihmisiä Norjan Tromssaa myöten. Nordic Championships järjestetään 2.3. syyskuuta Oulunsuun Pirtillä.

Suomessa on tätä nykyä vain viisi ulkomuototuomaria, joten usein kisoissa tuomaroivat ulkomaalaiset tuomarit.

Pet-luokassa on suomalaisia tuomareita jo enemmän. Ulkomuotonäyttelyyn voivat osallistua rotumarsut, jotka on rekisteröity Suomen Marsuyhdistykseen.

Tuomari valitsee parhaimman omaa rotuaan edustavan marsun. Tuomari ovi myös antaa sertifikaatin. Kun marsu on saanut kolme sertifikaattia, se valioituu muotovalioksi, siitä kertoo lyhenne FI MVA nimen edessä.

Pet-sarjassa tutkitaan marsun ominaisuuksia, kuntoa ja ulkonäköä. PPM kertoo, että kyseessä on näyttelyn paras pet-marsu. Eliitti-Pet- nimikkeen saa kolmesta PPM-sijasta.

Ninni-Marian Aniaras Alma on megaeliittipet, johon tarvitaan vielä kolme PPM-sijaa lisää.