Umpikulmainen Pekkatori (alkujaan Isotori) on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen. Pekkatorilla risteävät Brahenkatu ja Kirkkokatu. Pekkatoria reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden.
Raahelaisten porvaristalojen rakentamistavassa näkyvä Raahen vauraus perustui laivanvarustukseen, merenkulkuun ja tervakauppaan. Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791 ja siitä tuli merkittävä merenkulkukaupunki. Kaupungin rahtilaivastoon kuului vuonna 1869 peräti 58 laivaa.
Pekkatorille rakensivat porvarit
Vuoden 1810 tulipalon jälkeen Pekkatorin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista: Langit, Fontellit, Montinit, Sovelius-Soviot, Friemanit, Hedmansonit ja Reinit. Rakentajat olivat kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia.
Pekkatorin koilliskulman pohjoislaidalla sijaitsevan kauppias Michel Fontellin (1783-1856) talon torisiipi valmistui vuonna 1813 kahta itäistä ikkuna-akselia lyhyempänä. Ne ovat peräisin vuosilta 1913 ja 1920. Torin puolen julkisivulla avautui huomiota herättävän runsaasti ikkunoita, niitä oli peräti yhdeksän. Lisäksi länsipäädyssä oli kaksi valeikkunaa.
Torinpuoleinen kulmahuone palveli puotina ja siihen avautui kaksilevyinen katuovi korkeine puuportaineen. Oven jäljet ovat näkyvissä vielä nykyisinkin. Pääsisäänkäynti sijaitsi pihaseinän keskellä.
Vuonna 1819 Fontell ilmoitti maistraatille aikovansa jatkaa taloaan kahdella huoneella pohjoiseen. Kirkkokadun varteen valmistui pitkä siipi vuoteen 1838 mennessä. Pihan puolen kuistit kuuluvat 1850-luvun rakennusvaiheeseen.
Kauppaseura hoiti kaupan asioita
Jo 1700-luvulla kauppiaat olivat liittyneet yhteen kauppaseuraksi. Se hoiti kaupungin kaikkia kauppa-alaan kuuluvia asioita.
Toukokuussa 1826 kauppaseura sai ensimmäisen lahjoituksensa, 333 riksiä, kauppias Michel Fontellilta ja hänen vaimoltaan. He määräsivät, että osa lahjoituksesta on annettava jollekin köyhälle kauppiaalle eläkkeeksi. Fontell oli myös laivanvarustaja, sillä hän omisti kaljaasi Adoniksen, lästiluku 24, rakennettu vuonna 1815 Raahessa, rekisteröity vuonna 1823.
Varsin omituista on, että Fontell itse joutui nauttimaan kauppaseuran avustusta. Vuonna 1850 kauppaseura päätti myöntää Fontellille lahjoitusten korot koko hänen elinajakseen. Hänestä oli pidettävä huolta ja hänelle oli hankittava täysihoito maaseudulla. (Alma Söderhjelm: Raahen kaupunki 1649-1899)
Talo vaihtoi omistajaa
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan kiinteistön omisti 1850-1860 -luvuilla kauppias Henrik Montin. Teknisen viraston kiinteistö- ja mittausosaston arkistosta selviää, että vuonna 1890 kiinteistön ostivat Jakob Krank ja Zachris Cajander. Vuonna 1895 omistajiksi merkittiin komerssi Fredrik Soveliuksen lapset Ebba ja Matts August.
1900-luvun alussa talon omisti neiti Hanna Hannila. Vuonna 1918 kiinteistö vaihtoi omistajaa kaksi kertaa: toukokuussa ostaja oli tehtailija Lauri Penzin ja syyskuussa herrat Jaakko ja Mauno Sallinen. Vuonna 1920 talo siirtyi pankinjohtaja Lauri Penzinille. Vuoden kuluttua omistajaksi on kirjattu kirkkoherra Emil Edvard Saarnivaara. Saman vuosikymmenen aikana talon omistivat myös emäntä Matilda Linna ja maanviljelijä Antti Lassila. Vuonna 1935 kiinteistön osti Olli Aukusti Tolonen. Kiinteistö vaihtoi omistaa vielä useita kertoja ennen kuin se tuli nykyiselle omistajalle.
Siihen tehtiin 1900-luvun puolivälin tienoilla julkisivukorjauksia, muun muassa vaakalautavuoraus uusittiin alkuperäistä kapeammalla laudoituksella ja ikkunajako muutettiin kuusiruutuisesta T-ikkunaksi.
Talo on nykyään asuintalona, jonka omistaa Kiinteistö Oy Kummatti.