Keskiviikkona eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai päätökseen paljon keskustelua herättäneen riistavahinkolain mietinnön muutoksista riistavahinkolakiin.
Tärkeintä laissa on vahinkojen korvaukset, jotka nyt toteutuneen lain myötä voidaan maksaa metsästäjille ja viljelijöille täysimääräisinä ja viivyttämättä. Poronhoitoalueella nostettiin erityisen merkittäväksi asiaksi suurpetojen kannansäätelyn ja haaskojen pidon vaikutusten minimoinnin.
Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) painottaa yhteisymmärryksen saavuttamista.
– Tärkeintä on saada nyt käytäntöön se, miten voimme korvata suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja tuhoja kokeneille – ihmisillä pitää olla oikeus suojata ja suojella maita ja eläimiään, ja vahingonkorvaukset ovat tärkeä osa elinkeinon harjoittamisen mahdollistamista, Kalmari sanoo.
Hän iloitsee linjauksesta, jossa valiokunta totesi koirasuden olevan vieraslaji, joka ei kuulu vapaaksi luontoon. ”Vaadimme avoimuutta morfologisten eli suden lajityypillisten ulkoisten ominaisuuksien huomioimista lajinmäärityksessä”, Kalmari tiivistää. Valiokunta vaati myös avoimuutta DNA-lajinmäärityksessä ja näytteidenotossa.
Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto toimii viipymättä suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, sillä Suomen ja Venäjän euraasialaisen populaation yhteys on valiokunnan mielestä kiistaton.
Vaikka geneettiset analyysit tutkijoilta eivät viittaa merkittävään tulomuuttoon itärajan rajan takaa, valiokunta pitää asiantuntijakuulemisten perusteella tulomuuttoa todennäköisenä.