Tällä asuin­alueel­la Py­hä­jo­ki lassoaa muut­ta­jat

Pyhäjoen tavoitteena on kasvaa 4 200 asukaan kunnaksi reilussa 10 vuodessa. Yksi sen valteista on Matinsaari, merikylä, jossa merinäköala avautuu kaikille.

Matinsaari näyttää markkinointikuvassa tällä. Havainnekuva ei ole täysin todenmukainen, sillä saaren rantaa ei pengerretä. Ajatus on kuitenkin tämä: värikkäitä pientaloja norjalaiseen tyyliin. Yhteistä on samanvärinen katto ja valkoiset puitteet. Arkkitehti Pentti Kela on tehnyt alkuideoinnin, jossa tavoitteena on luoda kylämainen asuinalue, jossa talot sijotiellaan niin, että kaikilla on mahdollisuus nähdä auringonlasku merellä. Matinsaaren osayleiskaavan laatimisesta järjestettiin yleisötilaisuus. Tentattavina olivat Rambollin projektipäällikkö Petri Hertteli, arkkitehti Pentti Kela ja Rambollin projektipäällikkö Minna Lehtonen. Matinsaaren osayleiskaavan laatimisesta järjestettiin yleisötilaisuus. Paikalla olivat muun muassa Pyhäjoen kunnan uusi kaavoitusarkkitehti Jyrki Määttä ja arkkitehti Pentti Kela.
Matinsaari näyttää markkinointikuvassa tällä. Havainnekuva ei ole täysin todenmukainen, sillä saaren rantaa ei pengerretä. Ajatus on kuitenkin tämä: värikkäitä pientaloja norjalaiseen tyyliin. Yhteistä on samanvärinen katto ja valkoiset puitteet.
Matinsaari näyttää markkinointikuvassa tällä. Havainnekuva ei ole täysin todenmukainen, sillä saaren rantaa ei pengerretä. Ajatus on kuitenkin tämä: värikkäitä pientaloja norjalaiseen tyyliin. Yhteistä on samanvärinen katto ja valkoiset puitteet.
Kuva: Pyhäjoen kunta

Matinsaari on suuri, luonnontilainen, lähinnä vain punkkien asuttama saari aivan Pyhäjoen kirkonkylän luoteispuolella. Sen pitäisi vuonna 2020 olla Pyhäjoen paras tarjous niille, jotka muuttavat Raahen seudulle asumaan esimerkiksi ydinvoimalan vuoksi. Monien näet uskotaan hakevan itselleen merenrantatonttia.

Saari ja sen lähistö, kaikkiaan noin 106 hehtaarin kokoinen alue, on yleiskaavoituksen kohteena. Saarta siitä on noin 37 hehtaaria, siis 20:n Kielosaaren kokoinen alue, kuten Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen havainnollistaa. Ja saaressa, kuten tiedetään, on paljon rantaviivaa.

Ydinkysymyksenä on saada mahdollisimman paljon rantatontteja, mutta miten saada niitä muuallekin kuin rantaan?

Saari on matala. Sen keskiosan sanotaan olevan noin 4 metrin korkeudella normaalista merivedenpinnasta.

Pentti Kelan ratkaisu on ollut tehdä saareen mutkitteleva kylänraitti, josta irtoaa pistoteitä meren suuntaan.

– Talot laitetaan tonteille vinoon, ja pitkää tieaukkoa pitkin näkee veteen. Tällä saadaan vesinäköala kaikille taloille, sanoo Kela.

Ajatuksena on luoda pieniä kyläkulmia, kortteleita, joilla on yhteiset venevalkamat ja nuotiopaikat rannassa. Sen katsotaan vähentävän luonnon kulumista.

Matinsaaren suurimmat pulmat liittyvät alueen mataluuteen. Se ei ole altis Pyhäjoella koetuille jokitulville, mutta meritulva nostaa veden noin kerran sadassa vuodessa korkealle. Se onkin syy, miksi taloja ei voi viedä aivan rannan läheisyyteen.

Ilmoita asiavirheestä