Tältä näyttää Py­hä­jo­ki­ta­lon alus­ta­va luon­nos: Katso kuva

Alustava luonnoskuva Pyhäjokitalosta. Kaava mahdollistaa seitsemänkerroksisen rakennuksen, mutta mahdollistaa myös matalamman palvelurakennuksen tekemisen kaksikerroksiseksi.

Pyhäjokitalon luonnossuunnittelua tekevä arkkitehti, professori Janne Pihlajaniemi Arkkitehdit m3 Oy:stä on tyytyväinen viime keskiviikon työpajoihin.

Pihlajaniemi sai kuulla Pyhäjoen kirjastossa järjestetyissä tilaisuuksissa ideoita ja toiveita sekä rakennuksen toimintoihin että ulkonäköön.

Ensimmäisessä pajassa olivat paikalla Fennovoiman väkeä, luottamushenkilöitä ja Pyhäjoen kirjaston henkilökuntaa. Iltatilaisuuteen olivat kuntalaiset tervetulleita pohtimaan rakennuksen suunnitteluun liittyviä monia kysymyksiä.

– Päivä oli oikein hyvä. En tunne Pyhäjokea ja on tärkeää, että rakennuksesta tulee sellainen, että se koetaan omaksi ja pyhäjokiseksi. Sen suhteen tulikin paljon uusia asioita, joita voin yrittää ottaa suunnittelussa huomioon, Pihlajaniemi sanoo.

Kuulemiensa ajatusten pohjalta syntyy vaihtoehtoisia luonnoksia, joiden tiimoilta on maaliskuussa luvassa seuraava työpaja. Arkkitehdit m3 Oy:ssä työskentelee puolenkymmentä arkkitehtiä, joiden kanssa Pyhäjokitalon pääsuunnittelija Pihlajaniemi tekee yhteistyötä.

– Nyt on meneillään luonnosteluvaihe. Teemme muutaman eri vaihtoehdon ja sitten keväämmällä keskustellaan niistä ja valitaan jatkoon pääsevät ideat. Suunnittelu toki kestää rakennuksen valmistumiseen asti.

Jos rakennuksella on tietty suhde ympäristöönsä tai paikan historiaan, sillä on paremmat mahdollisuudet tulla yhteisön omaksi, Pihlajaniemi näkee.

Työpajoissa arkkitehti havainnollisti miten rakennukselle asetetut tavoitteet ja toiveet toteutuvat valmiissa rakennuksessa. Hyviä esimerkkejä muodon ja sisällön onnistuneesta kohtaamisesta ovat kalaravintola Limingassa Tupoksen ABC:n vieressä, Luototalo Hailuodossa ja Metsolan lastenkoti.

– Minua kiinnostaisi, että Pyhäjokitalolle löytyisi jokin ihan oma juttunsa. Se voi lähteä historiasta tai rakennuksen toiminnallisuudesta tai näistä yhdessä.

Iltatilaisuuden pieni osallistujajoukko syötti arkkitehdille monia Pyhäjoelle tyypillisiä asioita, kuten vanhojen talojen mutterieteiset, puun uitto jokea pitkin, kalastus, nahkiaismerrat ja pauhaveneet.

Tulva ja keväinen jokijäiden liikkeellelähtö on sekin tyypillistä Pyhäjokitalon jokivarrelle.

Yksi yleisöstä heitetty ajatus oli kanaalin tekeminen Pyhäjokitalolle. Virtaava vesi ylipäätään tuntui olevan arkkitehdille olennainen asia.

Pyhäjokiset tila- ja talokohtaiset vanhat puumerkit nostettiin myös keskusteluun. Niistä saisi esimerkiksi koristeluja rakennuksen sisätiloihin.

Rakennuksen korkea kerrostalomainen osa on varattu matkailukäyttöön ja matala osa palveluihin.

Palveluosaan on toivottu kirjastoa ja kuntosalia ja liiketiloja sekä Fennovoiman vierailukeskusta auditorioineen.

– Paikka on aivan valtavan hieno. Siinä on edellytykset huomiota herättävään rakennukseen. Itseäni kiinnostavat tämmöiset ei liian suuret julkisen rakentamisen hankkeet, joissa on vahva paikallisuuden mahdollisuus.

Kuntalaisten ja talon tulevien käyttäjien mielipiteiden ja toiveiden kuuleminen on suunnittelijalle tärkeää, koska rakennuksesta on tarkoitus tehdä kuntalaisten yhteinen olohuone.