Kesäaika alkaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti eteenpäin sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.00. Normaaliaikaan palataan lokakuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin kellon viisareita käännetään tunti taaksepäin.
Suomi on edelleenkin aloitteellinen EU:ssa kellonaikojen siirtelyn lopettamiseksi. Suomi on käynyt koordinaatiokeskusteluja Baltian maiden ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Ainoastaan Tanska ei ole osallistunut keskusteluihin.
Tavoitteena koordinaatiossa on keskustella maiden pysyvää aikaa koskevista tavoitteista siten, että jäsenmaat voisivat hyödyntää tietoa omassa päätöksenteossaan. Koordinaatiokeskustelut eivät kuitenkaan sido jäsenmaita niiden tehdessä kansallisia aikavalintoja
Euroopan komissio on ehdottanut, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa. Tavoitteena on, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin yhtenäisesti. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin itse pysyvästä ajastaan. Uuden järjestelmän myötä jokaisen EU-jäsenvaltion olisi ilmoitettava ajoissa komissiolle, jos se aikoisi muuttaa normaaliaikaansa.
Ehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä ehdotettiin, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021. Neuvostossa aloitteen käsittely jatkuu yhä työryhmä- eli virkamiestasolla, mutta asiaan ei ole odotettavissa nopeaa ratkaisua. Parlamentti ja neuvosto päättävät asiasta yhdessä.
Komissio on kehottanut jäsenmaita jatkamaan kansallisten selvitysten tekemistä ja epävirallisia keskusteluja naapurimaiden kanssa. Epävirallisilla keskusteluilla jäsenmaat pyrkivät siihen, että Euroopassa vältettäisiin aikavyöhykkeiden sirpaloituminen.