Täyttä kiek­ko­elä­mää

Joonas Siermala kiittää vanhempiaan mahdollisuudesta saada keskittyä jääkiekkoon. – En olisi päässyt näin pitkälle ilman heitä. Olen tosi kiitollinen, että saan tehdä mitä rakastan ja olla sellainen kuin olen, Joonas sanoo.

Kuva: Vesa Joensuu

Raahelaisen Joonas Siermalan ensimmäinen kausi kanadalaisessa Kingsville Kingseissä GMHL-liigassa on takana.

Kesä on kulunut Raahessa sekä kesätöissä SSAB:llä trukkikuskina että treenatessa. Kiekkoilijan kunto-ohjelmaan on kuulunut mäkijuoksua, porrastreeniä ja sprinttejä, mutta eniten voimaharjoittelua.

Lauantaina Joonas lentää takaisin Kanadaan aloittamaan toista kauttaan Kingvillessä. Päivittäinen treenikausi alkaa ensi viikon alussa ja ensimmäinen peli on jo reilun viikon päästä.

– Alkaa jo tuntua siltä, että pitäisi päästä kaukaloon. Kehityin viime kaudella pelillisesti parempaan suuntaan, Joonas kertoo.

Aggressiivisempaan pelitapaan ja pienempään kaukaloon totuttautuminen vei aikansa, mutta maalejakin Joonas pääsi jo laukomaan muutamaan kertaan kauden aikana.

Maalintekopaine on hyökkääjällä aina takaraivossaan, mutta sille ei saa antaa liikaa valtaa.

– En ole koskaan ollut mikään hirmuinen maalitykki. Pelaan kahteen suuntaan, hyökkään ja puolustan.

Valmentaja Doug Raymond saa Joonakselta paljon kehuja.

Hän ottaa jokaisen pelaajan huomioon ja juttelee paljon myös kasvokkain.

– On tärkeää, että valmentaja tuntee pelaajan. Hän haluaa tehdä meistä myös hyviä ihmisiä, ei ainoastaan hyviä jääkiekkoilijoita. Se tarkoittaa tiettyä kuria ja järjestystä. Pukukopin on esimerkiksi oltava aina siisti.

Toistensa tunteminen on olennainen asia myös joukkuehengen syntymisessä. Joukkuekavereiden kanssa vietetään paljon vapaa-aikaa ja tullaan tutuiksi. Se tuo kaukaloon luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ymmärryksen siitä, että jos jotakin tapahtuu, kaverit tulevat apuun.

– Ei mikään joukkue pärjää, jos ei tunne joukkuekavereita, Joonas sanoo.

Kaikki tapahtuukin joukkueen ympärillä. Koko päivärytmi rakentuu treenien ja kuntoharjoittelun mukaan. Joonas elääkin ensimmäistä kertaa täysin jääkiekkoon keskittyvää elämää, jota rytmittävät jääharjoittelut, kuntosalit, lenkit, ruokailut ja lepo.

19-vuotiaan Joonaksen ajatus on pelata niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Seuraavan ison valinnan hetki tulee sitten kun tulee, ilman paineita.

Juniorijoukkueessa yläikäraja on 21 vuotta. Vaihtoehtoja on nuorella miehellä useita. GMHL-liigasta seuraava etappi voi olla vaikkapa Ruotsin pääsarja, NHL tai KHL tai OHL, Ontario Hockey League, joka sekin on monelle reitti NHL-kaukaloihin.

Huono vaihtoehto ei ole myöskään opiskelu urheilupainotteisessa Adrian Collegessa, jonka ”kykyjenmetsästäjä” Joonaksen valmentaja on.