Raahen Teatterissa ollaan pettyneitä kaupungin nuivaan suhtautumiseen teatterin kehityshankkeeseen. Raahen Teatterin johtaja Toni Kettukangas katsoo Raahen kaupungista paljastuneen pimeän puolen, joka tulee esiin suhtautumisessa kaupungissa toimivan kolmannen sektorin kulttuuriväen hankkeisiin.
Kulttuuripoliittisen keskustelun avauksen tehnyt teatterinjohtaja kaipaa kaupunkiin kulttuuristrategiaa. Hän ehdottaa, että Raahen kaupunki istuisi yhteiseen pöytään kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja laatisi kaupungille toimivan ja sitovan kulttuuristrategian, jonka toteuttamiseen investoidaan ja jonka kehittämiseen etsitään yhdessä rahoitusmahdollisuuksia.
– Kaupungissa on paljon kulttuuriosaamista, mutta tietotaitoa ei käytetä hyväksi, hän näkee.
Hänestä Raahen kaupunki ei auta kulttuuritoimijoita kehittämään toimintaansa, vaikka kolmannen sektorin tekemän kulttuurityön kehittäminen olisi yksi tapa kehittää kaupunkia, sen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta.
Kettukangas rinnastaa kulttuurin Raahen muuhun infraan: tiehen ja teollisuushalleihin. Kaikkia tarvitaan, myös kulttuuria. Raahen nykyistä suhtautumista kulttuuriin hän kuvaa ynseäksi ja välinpitämättömäksi.
Hän ei arvostele Raahen kulttuuripalveluita eikä kulttuuritoimenjohtajan työtä. Niihin hän on tyytyväinen. Hän on myös tyytyväinen siihen, että tulevaisuuslautakunta antoi pienistä avustusmäärärahoistaan 8 000 euroa teatterin toimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna teatterin kokonaisbudjettiin, joka on vuosittain 70 000–100 000 euroa.
Kettukankaan avauksen taustalla on pettymys, joka johtuu siitä, että kaupungin budjetissa ei ole korvamerkittyä avustusta kesäteatterin katsomon katokseen. Raahen Teatteri on hakenut katoksen hankintaan kaupungilta 30 000 euron investointiavustusta, mutta avustus joutui karsintalistalle.
Teatteri haluaisi hankkia kesäteatteripihalleen noin 90 000 euroa maksavan sadekatoksen.
– Odotettiin 30 000 euron avustusta eli kolmasosaa siitä kokonaisuudesta, mitä katos tulee maksamaan. Näen, että kaupungin panostus kulttuuripuolen investointeihin olisi ele. Ei niinkään raha, mutta tunnustus tehdystä työstä.
Suurin osa kustannuksista olisi kustannettu pankista otetulla velalla ja osa haettu yhteistyökumppaneilta.
Katos vaikuttaisi merkittävästi teatterin talouteen. Suuri osa teatterin tuotoista tulee 300-paikkaisen kesäteatterin pääsylipuista, sillä teatteritaloon mahtuu kerralla vain 100 henkilöä. Jos kesäteatterin katsomossa olisi sadekatsomo, katsomo saataisiin paremmin täyteen, ja teatteri saisi tuloja toimintansa pyörittämiseen ja teatteritalon ylläpitoon.
Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jarmo Myllymäen mukaan Raahen Teatterin avustusta käsitellään helmikuun 4. päivänä, kun kaupunginhallitus käsittelee käyttötalousosaa omalta osaltaan. Avustuksiin on varattu 625 000 euroa.
– Jakajia on paljon. En uskalla ennakoida asiaa. Päätös voi mennä molempiin suuntiin.
Fakta
Raahen Teatteri:
Raahen Teatteri toimii yhdistyspohjalta. Kaikki muut paitsi teatterinjohtaja tekevät talkootyötä.
Teatterin kokonaisbudjetti on tänä vuonna 80 000 euroa. Valtaosa tuloista tulee pääsylipuista, siis katsojilta.
Teatterissa vieraili teatterin omien esitysten lisäksi vuoden aikana 8 eri esiintyjää tai esiintyjäryhmää. Teatterissa nähdään joka vuosi muun muassa Rantajatsien esityksiä. Kaikki muut tapahtumat mukaan lukien teatterissa kävi lähes 10 000 ihmistä.
Teatteri haluaa hankkia kesäteatteriesityksiinsä sadekatoksen, joka maksaa 90 000 euroa. Teatteri on hakenut tähän investointiin 30 000 euron avustusta Raahen kaupungilta.
"Moni kysyy lippuja ostaessaan, sataako Raahessa vettä. Ohjelmistolla ei ole paljon väliä."
Toni Kettukangas
Teatterinjohtaja
