Haapajärven tekoallas Raahessa ei loiski aivan parhaimmillaan.
Pikainen käynti järven rannoilla paljasti, että järven vesi on alempana kuin aikoihin.
Malmitien eli 88-tien puoleisen padon rannalla vesi on värjäytynyt useiden metrien matkalta täysin vihreäksi.
Rantaan on myös ajautunut paljon simpukoita, joiden auenneita kuoria on siellä täällä.
– Kyseessä on todennäköisesti pikkujärvisimpukka, joka on hyvin yleinen simpukkalaji Suomen järvissä. Harvinaiset simpukat ovat elinympäristövaatimuksiltaan vaativampia enkä usko, että menestyisivät Haapajärven tekoaltaassa, arvelee Raahen kaupungin vs. ympäristösihteeri Riikka Nevalainen.
Hänkin on saanut valokuvia järven veden väristä, mutta terveysvalvonta ei ole vielä tutkinut ja vahvistanut ilmiötä sinileväksi.
– Suositeltavaa kuitenkin on, että järvessä ei nyt uitaisi.
Tutkija Jukka Alm Luonnonvarakeskuksesta päätyy samaan arvioon simpukoiden lajista.
– Kaikki kuoret näyttävät kuvassa olevan rikkoutuneita. Pikkujärvisimpukan kuori meneekin helposti rikki. En voi arvioida miksi kuoret ovat rikkoutuneet suunnilleen samoista kohdista. Saukot ja linnut syövät niitä, mutta kuvasta ei erota hampaanjälkiä, Alm sanoo.
Saukolla on tapana jättää simpukanjätteet yhdeksi kasaksi, joten todennäköisempänä simpukkakuolemien syynä Alm pitää lämmintä kesää ja happikatoa. Mätänemiskaasut ovat nostaneet kuolleet simpukat järvenpohjasta pintaan ja tuuli on kuljettanut kelluvat raadot rantaan jossa kuoret ovat särkyneet hakkautumalla kiviin.
– Varsinkin kun simpukoita löytyy hajallaan pitkin rantaa, tämä selitys tuntuu mahdolliselta.
Jos kuolleita simpukoita löytyisi massoittain ja niiden kuoret olisivat pääsiassa ehjiä, voisi epäillä jotain kemiallista kuolinsyytä, Alm sanoo.
Silloinkin syytä voisi etsiä vain niistä simpukoista, joissa on pehmeät kudokset vielä jäljellä.
Jos järven vihreä vesi tarkoittaa sinilevää, se voi olla simpukkakuolemien syy. Simpukoista yleensä näkee mikä järven veden tila on.
Piehinkijoki kuuluu tutkimukseen tehtaan vedenottolähteenä ja tekoallas toisena lähteenä.
Tekoaltaaseen taas virtaa vettä Pattijoesta ja Haapajoki – käytännössä kanava – laskee tekoaltaasta.
Siniluodon- ja Kuljunlahti ovat makean veden varastoja.
Kurtti kertoo tutkimuksen sisältävän aika paljon kirjallisuustutkimusta, johon sisällytetään voimassaolevat luvat.
Alueen toimijoilta kysellään veden tarpeesta. Mahdollisesti myös virtaumia mitataan.
Selvitys kuuluu elyn vesienhoitosuunnitelmaan. Sen odotetaan valmistuvan tämän syksyn aikana.
Valmistuneen tutkimuksen perusteella mietitään antaako se aihetta joillekin toimenpiteille.
Tekoallas
Haapajärven tekoallas sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella Raahessa.
Tekoallas on rakennettu vuonna 1966 turvaamaan Rautaruukin terästehtaan makean veden saantia patoamalla Haapajärvi ja kohottamalla sen pintaa.
Vesi tekojärveen saadaan Pattijoesta kevättulvien ja sateiden aikana ja vesi johdetaan Haapajokea pitkin Kuljunlahteen.
Haapajärven rannat ovat muutamia kesämökkejä lukuun ottamatta asumattomat.
Järven rannalla on myös lintutorni ja kota sekä Saloisten jahtimiesten jahtimaja.
