Siikajoenkylän asukkaat haluavat pitää oman terveysasemansa. Vaikka itse rakennuksesta jouduttaisiin luopumaan, vähintään palvelut halutaan pitää. Niitä ei haluta lähteä hakemaan sen kummemmin Ruukista kuin Raahestakaan.
Lisäksi kyläläiset haluaisivat omalle kylälleen myös lääkärin vastaanoton kerran viikossa.
Hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki rauhoitteli Heikinhovin salin täyttäneitä kyläläisiä sanomalla, että mitään päätöksiä terveysaseman kohtalosta ei ole tehty.
– Tämä ei ole taloudellinen kysymys. Resurssit on varattu ensi vuoden talousarvioon, mutta missä ne toteutuvat, sitä ei tiedetä, Kallunki sanoi.
Kallunki ymmärsi kylällä olevan palveluille kysyntää, mutta ei niin paljon, että sitä voitaisiin kokoaikaisesti tarjota. Hoitohenkilökunnan työpäivät jäävät vajaiksi ja kysyntä vaihtelee. Tämä näkyy esimerkiksi neuvolapalvelujen kysynnässä.
– Teitä ei valitettavasti ole tarpeeksi monta. Äitiysneuvola-asiakkaita on ensi vuodelle odotettavissa vain kaksi. Se on tosi vähän, totesi neuvolapalveluista vastaava terveydenhoitaja Tuuli Ahonperä.
Hyvinvointikuntayhtymä perustelee esitystään siirtää terveyspalvelut Ruukkiin tai Raaheen laadulla ja potilasturvallisuudella.
Syntyvyys on vähentynyt rajusti ja esimerkiksi yksi neuvolapäivä Siikajoenkylällä aiheuttaa hävikkiä rokotteissa ja muussa välineistössä. Terveydenhoitajan päivät täyttyvät Ruukissa, mutta Siikajoenkylän päässä on paljon tyhjäkäyntiä.
– Kaikki lapsiperheet eivät käytä palveluamme, vaan osa käy jo nyt Raahessa tai Ruukissa. Ruukissa on myös hyvä neuvolalääkäritilanne, parempi kuin Raahessa, Ahonperä sanoi.
Asiakkaan valinnanmahdollisuuden katsottiin paranevan, koska esimerkiksi hoitajan vastaanoton siirtyessä Ruukkiin, voisi asiakas valita useammasta päivästä. Ruukin terveysaseman lääkäritilanne on hyvä, kolme lääkäriä, eikä jonoja. Myös apteekkipalvelut ovat Ruukissa.
Tiukimmin kyläläisten puolia piti Siikajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja terveysasemalla 17 vuotta hoitajana työskennellyt Päivi Eskola.
– Luottamushenkilöille ei ole annettu asiasta mitään tietoa, ei myöskään kuntayhtymän hallituksen jäsenille. Luulin, että te tuotte meille lääkärin, Eskola totesi saaden valtavat aplodit.
Hän muistutti Siikajoen kuntastrategiasta, jossa todetaan turvattavan nykyisen tasoiset ja laajuiset peruspalvelut. Maankäyttöstrategiassa todetaan, että Siikajoenkylällä on terveyspalvelut. Hänellä oli myös esittää hyvinvointikuntayhtymän laskelmista poikkeavia tilastotietoja.
– Käyntimäärät hoitajalla eivät kerro mitään. Asiakkaan terveystilanteen taustalla voi olla psyykkisiä ongelmia ja hänen kanssaan voi kulua parikin tuntia. Se on eri asia kuin se, että päivystävä sairaanhoitaja katsoo monta nuhanenää tunnissa, Eskola sanoi.
Siikajoen kunnanhallituksen jäsen Jukka Ruopsa totesi, että jos kuntayhtymä päättää lakkauttaa terveysaseman, se osoittaa, että liiketaloudelliset periaatteet ohittavat lähimmäisenrakkauden.
– Kauppatieteen tohtorina annan ilmaisen neuvon: perehtykää kuntayhtymiin, jotka ovat ratkaisseet etäisyysongelmat terveysbussilla, Ruopsa sanoi.