Korkealla elintasolla on kääntöpuolensa, sillä suomalaisten terveyskehitys on viime vuosina mennyt huonoon suuntaan. Elintasosairaudet, kuten lihavuus, diabetes, korkea verenpaine ja korkea kolesterolitaso, vaivaavat yhä useampaa. Seurauksena on muun muassa sepelvaltimotauteja ja aivoverenkierron häiriöitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan nykytahdilla joka kolmas työikäinen tulee olemaan lihava kymmenen vuoden kuluttua. Paino-ongelmat eivät jakaannu tasaisesti. Koulutus vaikuttaa selvästi lihavuuteen sekä ruokailu- että liikuntatottumusten kautta. Pelkän peruskoulun käyneissä on enemmän lihavia kuin korkeasti koulutetuissa.
Ylipaino ja liikkumattomuus heikentävät elämänlaatua muutenkin kuin aiheuttamalla sairauksia. Se näkyy jo yllättävän nuorissa ikäryhmissä. Tuoreimmassa FinTerveys-väestötutkimuksessa huomattiin nuorten aikuisten kunnon romahtaneen. 30–39-vuotiaista joka kymmenennelle tuottaa vaikeuksia juosta 100 metrin matkaa. Sen sijaan iäkkäiden ihmisten toimintakyky on parantunut.
Elämänlaadun heikkeneminen näkyy myös masennusoireiden lisääntymisenä. Kuudessa vuodessa merkittäviä masennusoireita kokevien miesten osuus on noussut kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin. Naisilla masennusta potevien osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista kolmeentoista prosenttiin.
Kierteen katkaiseminen on iso haaste kunnille, joiden tehtäväksi sote-uudistuksessa jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
