Raahen Pakkahuoneen museossa on esillä suomalaisille erinomaisen rakkaasta aiheesta koottu näyttely: Kahavia!
Kahvihan ei ole mikään uutuustuote, vaan sitä päästiin nauttimaa jo 1600-luvulla. Se mullisti kaikki seurustelutavat, sillä sen jälkeen ei enää nautittukaan päivän ja illan mittaan lasitolkulla viiniä, olutta tai viinaa, vaan virkistävää kahvia. Se tiesi myös sitä, että keskustelu säilyi virkeänä, ajatukset kirkkaina ja kaikenlainen nujakointi väheni.
Ruotsi-Suomeen ensimmäinen kahvilasti saapui ilmeisesti vuonna 1685. Aluksi kahvi oli vain korkea-arvoisten kansalaisten ja kuninkaan hovin herkkua. Tukholman ensimmäinen kahvila perustettiin 1708, Turussa Suomen ensimmäinen vuonna 1773, jolloin kahvia juotiin jo koko maassa.
Kahvin leviämistä yleiseen käyttöön rajoitettiin monin kielloin ja säännöksin. Kahvihan oli kallista tuontitavaraa ja kaikki sen valmistukseen liittyvä tarpeisto ulkomaista tuotantoa. Kahvista alettiin periä ylellisyysveroa, mutta sekään ei suomalaisia hidastanut. Lopulta kahvinjuonti peräti kiellettiin 1700-luvun puolivälin jälkeen useina jaksoina.
1800-luvun alussa kuningas Kustaa IV Adolf totesi kahvikiellon turhaksi: "Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi."
Kahvi pysyi talonpoikien keskuudessa juhlajuomana aina 1870-luvulle saakka.