Tietoturva-asiaa on tarjolla valtavasti, mutta aika moni taitaa leijailla autuaallisesti kuutamolla älylaitteidensa kanssa.
Jo pikainen Viestintäviraston nettisivujen selailu nostaa kylmän hien pintaan. Netin maailma tuntuu äkkiä vaaralliselta.
Pyhäjoen kirjastolla maanantaina vierailleen Kouvolan pääkirjaston mediatuottaja Tuomo Mannosen tietoturvaluento osui otolliseen maaperään. Tietoturvakatsaus oli siinä määrin tarpeellinen, että se tulisi kirjata kansalaistaitojen joukkoon. Eikös kansalaistaito ole sananmukaisesti taito, jolla kansalainen selviää arjesta. Alati kehittyvä älylaitteisto vaatii osaamista ja kaiken käyttämisen riemun ohella pitäisi vielä muistaa olla varovainen ja suojata arvokkaat henkilökohtaiset tiedot, kuvat ja postit.
Turvallisuus oli Mannosen esityksen keskeinen viesti. Kun oppii suojaamaan puhelimensa, tablettinsa ja tietokoneensa, on tietyiltä osin turvassa.
Kouvolan kirjaston mediatuottajana työskentelevä Mannonen tekee työkseen sitä samaa mitä teki Pyhäjoella: opastaa ihmisiä älylaitteiden käytössä.
Hän pohjusti luentoaan uhkakuvilla, jotka ovat totisinta totta.
– Herkkäuskoisuus tuo rikolliselle tuloja. Henkilötunnuksia ja pankkitunnuksia kalastellaan ihmisiltä mitä mielikuvituksellisimmilla keinoilla. Pitää muistaa, että pankit ja poliisi eivät koskaan kysele ihmisiltä nettipankkitunnuksia ja henkilötietoja sähköposteilla, puhelimella, verkkosivuilla tai tekstiviesteillä, Mannonen varoitteli.
Kiristyshaittaohjelmat haittaavat myös tavallista verkon käyttäjää. Niitä levitetään erityisesti sähköpostien liitetiedostoina. Tilanteessa auttaa laitteen tietojen säännöllinen
varmuuskopiointi joko pilvipalveluun tai ulkoiselle kovalevylle
– Monen älylaitteen tietoturva on puutteellinen ja silloin se on altis haittaohjelmille. Pidä aina virustorjuntaohjelmisto ja palomuuri käytössä ja noudata niiden antamia varoituksia.
Yksityisyytemme on jatkuvasti kaupan. Annamme huoletta tietojamme eri palveluihin tietämättä mihin niitä käytetään. Kannattaa siis aina miettiä onko pyydetty tieto välttämätön.
Hyväuskoisuus voi käydä arvaamattoman kalliiksi.
– Jos jokin sähköposti kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on huijausta. Kansainvälisen loton miljoonavoitto on yksi tyypillisimpiä huijauksia, samoin romanssihuijaukset, joissa kirjoittaja ilmoittaa saaneensa perinnön, mutta tarvitsee tietyn summan rahaa voidakseen lunastaa sen.
Nettisivutkin saattavat näyttää aidoilta, mutta tarkempi tutkiminen voi paljastaa huijauksen.
– Sivun osoiterivi voi näyttää epämääräiseltä. Pankkien sivujen osoiterivillä pitäisi olla lukko ja osoitteessa https-alku, ei pelkkä http. S-kirjain on suojatun sivun merkki.
Salasanat taisivat mennä monella Mannosen luennon kuulijalla vaihtoon. Hän kehotti vaihtamaan aina uuden salasanan joka kerta kun kirjautuu johonkin uuteen palveluun. Samaa salasanaa ei kannata käyttää joka paikassa.
– Varmista että tärkeimmillä tileilläsi, kuten sähköpostissa on vahva salasana. Yli 12 merkkiä pitkä salasana on jo niin vaikea selvittää, etteivät rikolliset edes yritä murtaa sitä.
Hyvä vinkki oli sekin, että tabletille ja puhelimelle kannattaa ottaa matkavakuutus.
Vahva salasana on riittävän pitkä. Suositus on 15 merkkiä.
Käytä salasanana lorua tai ausetta tai lorua, jonka helposti muistat. Jos lisäät lorun perään numeron tai erikoismerkin, suojaus paranee.
Älä käytä yleisiä salasanoja tai näppäimistön geometrisia kuvioita kuten qwerty1234.
Ylen Digitreenit -sivustolta ja Viestintäviraston sivuilta löytyy paljon lisätietoa salasanoista ja muusta tietoturvasta.