Tietöitä tehdään tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvästi vähemmän kuin viime vuonna.
Perusrahoituksella tehtäviä töitä eli päällystyskohteita ja sillankorjauksia on vähän. Joitakin korjausvelkarahoituksella tehtäviä kohteita on lisäksi, joita tehdään loppuun, kertoo Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Timo Mäkikyrö.
– Päällystysten tekeminen on tosi vähissä. Päällysteohjelma on ennätyksellisen lyhyt. Siinä toteutetaan vain vajaat 200 kilometriä uudelleen päällystyksiä. Silloille tehdään vain kaksi isoa remonttia, ne ovat molemmat Kainuussa, Mäkikyrö sanoo.
– Tänä kesänä tehdään vain ihan kriittisimpiä päällystyskohteita pääteillä. Niin sanotut vilkkaat tiet hoidetaan. Meillähän on mittavasti esimerkiksi nelostien päällystämistä ihan alueen eteläosassa Pyhäjärvellä.
Päällysteet pääteillä ovat Mäkikyrön mukaan kohtuullisessa kunnossa, mutta pienemmät tiet ovat rapistuneet. Ajoneuvojen massat ovat kasvaneet ja sekin rasittaa teitä aiempaa enemmän.
Autoilijat saattavat lyhytjänteisesti ajatella, että on kivempi ajella maanteillä kesällä, kun ei ole tietöitä haittoina, mutta teiden kunnon heikkeneminen haittaa ja vaarantaa autoilijan arkea ja tilanne pahenee.
– Tämä on täysin kestämätön tilanne. Kestävä taso teiden päällystämisessä olisi meillä 400–500 kilometriä vuodessa, Mäkikyrö sanoo.
Hänen mukaansa tieremonttien normaalia tasoa viime vuosilta ei oikeastaan voi määritellä, sillä viime vuosina on ollut korjausvelkarahaa käytettävissä.
Viime vuonna uutta asfalttia vedettiin noin 300 kilometrin matkalle.
Kaikkiaan teiden kunnossapitoon ja korjauksiin on Pohjois-Pohjanmaan elyllä käytettävissä noin 53 miljoonaa euroa. Tästä noin 18 miljoonaa menee päällysteiden uusimiseen ja siltojen korjauksiin.
Vuosittainen rahoituksen käyttö on vaihtelevaa, varoja voi säästyä edellisiltä vuosilta, kun ei esimerkiksi saada hankkeita eteenpäin.
Koko ajan huonontuva tilanne on valtakunnallinen ilmiö. Tienpidon rahoituksen peruskehys ei ole osapuilleen kymmeneen vuoteen kasvanut vaikka tiet ovat rapistuneet yhä pahemmin.
Päivittäiseen kunnossapitoon eli tienhoidon alueurakointiin on mennyt koko ajan enemmän rahaa. Se johtuu Mäkikyrön mukaan siitä, että kustannukset nousevat ja töiden laatutasoa on vuosien mittaan jouduttu korottamaan liikennemäärien kasvaessa.
– Maantieverkon päivittäinen liikennöitävyys on tienpidonlinjausten mukaisesti keskeisin asia, joka hoidetaan. Autoilijoiden palautteen mukaan tilanne onkin siinä talvella parantunut mutta ei ole vielä riittävän hyvä.
Tieverkolle käy huonosti, jos korjaustöitä ei päästä tekemään enemmän.
– Kyllähän pää on tulossa vetävän käteen. Tämä ongelma tunnetaan ja siitä keskustellaan vahvasti valtakunnallisesti nytkin. Toivotaan, että kun uusi hallitus saadaan kasaan ja valtakunnallista liikennesuunnitelmaa aletaan laatia, hallitus ottaisi kantaa myös perusväylänpidon rahoitustasoon ja sen nostamiseen, Mäkikyrö sanoo.
Päällystyskohteet
Valtatie 4 Pyhäjärvellä välillä Jokikylä-kunnan raja, yhteensä noin 44 km.
Valtatie 4 Kärsämäen kohdalla, yhteensä noin 1 km.
Valtatie 8 Kalajoella välillä Kalajoki-Mäkikangas, yhteensä noin 22 km.
Valtatie 22 Muhoksella välillä Muhos-Hyrkäs, yhteensä noin 7 km.
Valtatie 27 Haapajärvellä välillä Haapajärvi-Ojakylä, yhteensä noin 18 km.
Kantatie 88 Raahessa Raahe-Möykkyperä, yhteensä noin 20 km.
Maantie 815 Oulussa välillä Maikkula-Kaakkuri, yhteensä noin 3 km.
Kevyen liikenteen väylän päällystäminen Oulussa välillä Kello-Haukipudas, yhteensä noin 7 km.
