Raahen lukiosta ylioppilaaksi vuonna 2005 valmistuneen Tiina Mattilan, 31, väitöskirjan aiheena on jääkauden jälkeinen kolonisaatio, demografinen historia ja valinta idänpitkäpalon populaatiossa. Mattila käsittelee aihetta genetiikan keinoin.
Tutkimuskohteena oli idänpitkäpalko, latinalaiselta nimeltään Arabidopsis lyrata, jonka katsotaan olevan erinomainen mallilaji pohjoisiin oloihin sopeutumisen selvittämiseen.
Mattila valotti koko perimän kattaneella aineistolla sitä, miten kasvit ovat levittäytyneet pohjoiseen Eurooppaan viime jääkauden jälkeen. Hän havaitsi tutkimuksessaan, että erityisesti päivän pituutta mittaavilla geeneillä on ollut merkittävä rooli kasvien mukautuessa uusiin ympäristöihin.
Luonnonvalinta ohjaa siis sopeutumista. Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä populaatioiden historiasta. Paikalliset tapahtumat ovat muokanneet perimän koostumusta sukupolvesta toiseen.
Väitöstyö on ensimmäisiä jääkauden jälkeisen kasvillisuuden leviämishistorian tutkimuksia, jossa paikallispopulaatioita on vertailtu koko perimän tasolla.
Kun mannerjää oli pohjoisessa laajimmillaan, eliöt selviytyivät eteläisemmän Euroopan lämpimissä taskuissa. Niitä kutsutaan refugioiksi.
Väitöstutkimuksessaan Mattila osoittaa, että idänpitkäpalon Skandinaviaan asettuneet populaatiot ovat aineiston perusteella peräisin läntisestä refugiosta. Keskieurooppalaiset populaatiot periytyvät toisesta, luultavasti mantereen keskiosissa sijainneesta refugiosta.
Jään vetäytyessä kasvillisuus alkoi levitä kohti pohjoista. Paljastuvan maan perässä edetessään lähtijät jakautuivat uusiksi erillisiksi joukkioiksi ja sopeutuivat kohtaamiinsa paikallisiin olosuhteisiin.
Luonnonvalinnan havaittiin kohdistuneen useisiin perimän osiin ja erityisesti geeneihin, jotka säätelevät kukkimisaikaa ja onnistunutta lisääntymistä.
Samaan aikaan idänpitkäpalkopopulaatioiden sisäiset tapahtumat ja sattuma olivat muovanneet perimästä omaleimaisen kokonaisuuden maantieteellisesti eristäytyneillä kasvupaikoilla.
Vertailevassa tutkimuksessa evoluution jättämät jäljet poikkeavat idänpitkäpalolla ja toisella samaan heimoon kuuluvalla kasvilajilla toisistaan.
Englanninkielinen väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopistossa perjantaina 10. marraskuuta. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Tiffin Minnesotan yliopistosta ja kustoksena professori Outi Savolainen Oulun yliopistosta.