"Ti­lan­ne on huo­les­tut­ta­va"

Tytöille yliapainoa ei kerry yhtä herkästi kuin pojille. THL:n tutkija Annamari Lundqvist epäilee, että tyttöjen ja poikien ruokailutottumuksissa ja liikkumisessa on eroja, jotka näkyvät painon kehittymisessä.

Kuva: Vesa Joensuu

Kaikista 2–16-vuotiaista suomalaisista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia on ylipainoisia. THL:n tutkija Annamari Lundqvistin mukaan ylipainoisten lasten määrästä pitää olla huolissaan.

– Tilanne on huolestuttava etenkin siksi, että usein pulskista lapsista tulee myös pulskia aikuisia. Kerran kerättyjen kilojen karistaminen on hankalaa, Lundqvist muistuttaa.

Tilastot tukevat väitettä. Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia.

– Lihavuuteen liittyy niin hirveän monta sairautta, kuten diabetesta, dementiaa ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia, Lundqvist toteaa.

Lasten ylipaino ja lihavuus on monen tekijän summa. Lundqvist sanoo, että perimä vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen lihoo, mutta myös elintavoilla, eli ruokavaliolla ja liikunnalla, on keskeinen rooli. Lundqvistin mukaan THL:llä on varsin puutteelliset tiedot siitä, mitä suomalaiset lapset syövät. Aikuisten ruokatottumuksista voi kuitenkin päätellä jotain, sillä etenkin pienimmät lapset syövät sitä, mitä heille tarjotaan.

– Aikuisillahan on ravitsemuksessa petrattavaa. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän.

Lasten liikunnasta sen sijaan tiedetään, että läheskään kaikki lapset eivät liiku tarpeeksi. Vuoden alussa julkaistun LIITU-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti vähintään tunnin joka päivä.

– Lihavuuden syynähän on aina se, että energiaa saadaan enemmän kuin sitä ehditään kuluttaa.

Pojilla ylipaino on yleisempää kuin tytöillä. Lundqvist epäilee, että tyttöjen ja poikien elintavoissa, kuten ruokavaliossa ja liikunnan harrastamisessa, on eroja.

– Esimerkiksi tietokonepelit vievät pojilla enemmän aikaa kuin tytöillä. Vaikka edelleen on poikia, jotka potkivat palloa koulun jälkeen, yhä enemmän on niitä poikia, jotka vain istuvat PlayStationin edessä.

Maaseudulla ylipainoa kertyy herkemmin kuin kaupungeissa. Lundqvistin mukaan sitä selittävät muun muassa välimatkat: kaupungissa koti saattaa olla vaikka jalkapallokentän vieressä ja koulukin kävelymatkan päässä. Harvaan asutulla seudulla arkinen koulumatkapyöräilykin voi etäisyyksien vuoksi olla mahdotonta.

– Alueittain katsottuna Itä-Suomessa ylipaino on yleisempää kuin länsirannikolla, sillä Itä-Suomessa on perinteisestikin syöty tuhdimpaa ruokaa. 

Lasten ylipainoon tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Raahen neuvolassa lapsen kertyvään ylipainoon puututaan herkästi mutta hienotunteisesti.

– Meillä joka neuvolakäynnillä katsotaan lapsen kasvuasiat. Mikäli kasvuseulat hälyttävät lapsen ylipainosta tai jopa lihavuudesta, asia otetaan puheeksi, kertoo Raahen lastenneuvolan terveydenhoitaja Piia Keränen.

Hänen mukaansa keskustelussa pyritään aina perheen kanssa yhdessä pohtimaan keinoja, joilla painon nousu saataisiin kääntymään.

– Me mietimme perheruokailuita, liikuntatottumuksia sekä puhumme herkkujen määrästä ja ruutuajasta. Lapsia ei ikinä laiteta dieetille tai laihdutuskuurille vaan tarkoitus on miettiä koko perheen elämäntapoja ja tehdä pieniä muutoksia arjessa.

Tarvittaessa tueksi saadaan myös ravitsemusneuvoja.

– Ylipainoisten lasten määrän lisääntyminen näkyy meilläkin, joten tässä asiassa on vielä paljon työsarkaa, Keränen sanoo.

Annamari Lundqvist muistuttaa, että ylipaino ei ole lapsen tai nuoren syy. Sormella on turha osoittaa pelkästään vanhempiakaan. Hänen mukaansa lihavuusepidemian suitsiminen ja terveyden edistäminen vaatii muun muassa lisäresursseja kuntiin sekä valtakunnallisia poliittisia päätöksiä.

– Esimerkiksi sokeriverolla voidaan hillitä epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta. Tämä motivoisi myös elintarviketeollisuutta kehittämään tuotteitaan terveellisemmiksi, hän muistuttaa.

Hän muistuttaa, että monia toimenpiteitä on jo olemassa, mutta niiden vaikuttavuus ei ole ollut riittävä.

– Viimeisen viiden vuoden aikana lihavuus ei ole lisääntynyt merkittävästi, mutta ei se ole vähentynytkään. Meille tarvitaan entistä laaja-alaisemmin resursseja ja tahtoa, että tämä kehitys saadaan käännettyä, Lundqvist sanoo.