Raahen työväentalolla juhlitaan sunnuntaina työväentaloa itseään. Työväentalo eli raahelaisittain tökäri rakennettiin 1969.
– Olemme ylpeitä, että se on 50 vuotta tuossa ollut, rakennuksen omistavan Raahen Demokraattinen yhdistys ry:n sihteeri Viljo Lehmusketo sanoo.
Raahen Vasemmiston Kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajan Risto Heinosen mielestä työväentaloa voi tänä päivänä pitää jo eräänlaisena historiallisena jäänteenä.
– Mutta on kiva, että se on olemassa. Tapahtumien järjestäminen käy helposti, koska on oma pesä missä toimia, hän sanoo.
Työväentalolla juhlitaan sunnuntaina kello 12 alkaen. Juhlinnan kohteena on myös 60-vuotias kunnallisjärjestö.
– Olemme suunnitelleet juhlaa, joka ei ole kovin virallinen eikä kovin pitkä. Sitä voi luonnehtia jopa pop up -tapahtumaksi. Juhlaan on kutsuttu työväentalon käyttäjiä, jotka saavat esitellä omaa toimintaansa. Ohjelmassa on myös runoja, kuorolauluja ja pieni paneelikeskustelu, jossa on tarkoitus puhua nimenomaan talon historiasta, Risto Heinonen kertoo.
Vasemmistoväki on järjestäytynyt Raahessa niin, että demokraattinen yhdistys perusjärjestönä hallinnoi työväentaloa ja kunnallisjärjestö tekee politiikkaa.
– Raahelaisjäsenet ovat yhdistyksen jäseniä, ja yhdistys kuuluu kunnallisjärjestöön. Samalla tavalla muun muassa Pattijoen ja Vihannin yhdistysten jäsenet kuuluvat oman yhdistyksensä kautta Raahen kunnallisjärjestöön. Olen aika vasta tullut tähän toimintaan mukaan, eikä tämä kuvio ollut minullekaan heti ihan selvä, sanoo Heinonen.
Ensitöikseen puheenjohtajana hän vaihtoi kunnallisjärjestön nimen demokraattisesta kunnallisjärjestöstä vasemmiston kunnallisjärjestöksi. Uusi nimi otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.
– Demokraattinen kunnallisjärjestö oli nimenä SKDL:n peruja. Vaarana oli, että sillä nimellä meidät sekoitetaan erääseen toiseen porukkaan.
Vasemmiston kunnallisjärjestöllä on tällä hetkellä kymmenen paikkaa Raahen kaupunginvaltuustossa. Parhaimmillaan valtuutettuja on ollut 17.
– Toiminta on kuitenkin edelleen varsin vilkasta. Aktiiveja on muutamia kymmeniä, ja jonkun verran on saatu nuoriakin mukaan, mikä on todella positiivinen asia, Heinonen sanoo.
Nykyisen Lidlin paikalla sijainnut Raahen vanha työväentalo purettiin Kokkolantien linjausmuutoksen takia. Asemakadun varrelle rakennettu uusi työväentalo tehtiin Viljo Lehmuskedon mukaan kovalla rahalla.
– Se on ammatti-ihmisten tekemä, sitä ei tehty talkootyönä.
Työväentalon huoneistoala on 1 122 neliömetriä. Salilla on kokoa 288 neliötä ja salin näyttämöllä 60 neliötä. Ennen rakentamista raahelaiset kävivät katsomassa työväentalon mallia etelässä.
– Minulla on sellainen käsitys, että Turun T-talo on melkein samanlainen, Lehmusketo toteaa.
Hänen mielestään Raahen työväentalo ei ole ollut enää muutamaan vuosikymmeneen poliittinen linnake.
– Se on enemmänkin kulttuuritalo, siellä on aina harrastettu myös kulttuuria.
Vuokralaistensa ansiosta demokraattinen yhdistys pystyy edelleen ylläpitämään työväentaloa Raahessa.
– Nipin napin saamme kulut maksettua, mutta koko ajan pitäisi pystyä remonttiakin tekemään.
