Yli kymmenen vuotta nuorten parissa tutkimustyötä tehnyt Tomi Kiilakoski tietää, että nuorison ajattelutavat ovat muuttuneet vuosien saatossa.
Raahelaislähtöinen Kiilakoski on havainnut nykynuorten olevan aiempaa avarakatseisempia.
–Suomalainen yhteiskunta on aika vakaa, ja koska se on vakaa, ei se tuota isoja vaihteluita nuorisoon. Mutta jos katselee 20 vuoden jaksolla, nuorten suhde monikulttuurisuuteen on muuttunut paljon myönteisempään suuntaan. Nuorista on tullut suvaitsevaisempia, Nuorisotutkimusseura ry:ssä työskentelevä Kiilakoski toteaa.
Nämä tiedot käyvät ilmi vuosittain nuorille tehtävästä kyselystä, johon haastatellaan varsin kattava määrä henkilöitä.
–Nuorisotutkimusseura tekee joka vuosi nuorisobarometrikyselyn, johon haastatellaan 2000 nuorta. Siitä meidän on helppo katsoa erilaisilla aikajaksoilla, millaisia asioita tapahtuu. Se on tietynlainen luuranko, mutta se ei kuitenkaan riitä. Tätä täytyy täydentää tarkemmilla tutkimuksilla nuorten maailmasta, Kiilakoski alleviivaa.
Tutkija muistuttaa, että yksi nuorisossa tapahtunut muutos liittyy teknologian saapumiseen meidän jokaisen arkipäivään.
–Vielä vähän aikaa sitten lankapuhelin oli suosituin tapa pitää yhteyttä, ja telkkaria katsottiin silloin paljon. Nyt nuoret käyttävät mobiililaitteita. Mutta esimerkiksi nuorten suhteessa vanhempiin ei ole tapahtunut juuri muutoksia.
Kiilakoski on tehnyt pitkän uran tutkijana. Hän myöntää, että tällä hetkellä hän saa tehdä unelmatyötään. Nuorten asiat kiinnostavat tämän hetken ja tulevaisuuden takia.
–Sitä voisi kuvata niin, että nuoret ovat jossakin määrin tulevaisuus. Kun tutkitaan nuoria, kertoo se tästä hetkestä, mutta antaa vihjeitä myös tulevaisuudesta. Jos ihminen ei ole kiinnostunut nuorista, ei ole kiinnostunut tulevaisuudesta, Kiilakoski tiivistää.
Kiilakoski on käytännössä koko ajan kiinni jossakin tutkimustyössä. Tällä hetkellä häntä työllistää projekti, joka koskee nuorten osallisuutta koulussa.
Yksi merkittävä aihe viime vuosina on ollut nuoret ja alkoholi. Siitä Kiilakoski on antanut julkisuudessa runsaasti lausuntoja.
Nuorten päihteiden käyttö vähenee koko ajan, mistä tutkija on luonnollisesti iloinen.
–Päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö vähenee. Samoin tupakanpoltto vähenee lukiopuolella.
Jos vertailee muutamaa viime vuosikymmentä, on nuorten alkoholin käyttö pudonnut tasaisesti koko ajan.
–On se vähentynyt aika paljon. Se tuo tietynlaisen mahdollisuuden nuorelle, kun pystyy hengailemaan tietyissä paikoissa ilman, että on jurrissa. Jos ajattelee omaa kasvutarinaa, oli tietynlaisia tilanteita, että jurrissa oleminen oli normaalia. Nykyään myös se sosiaalinen pakko on vähenemään päin, ja nuoret löytävät toisenlaisia tapoja viettää vapaa-aikaansa. Ja tämä on ollut jo pitkä ja pysyvä ilmiö, Kiilakoski korostaa.
Oulussa asuva 41-vuotias Kiilakoski tekee töitään paljon kotoa käsin, mutta myös reissupäiviä riittää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Kiilakoski nostaa esiin kuulemansa vertauksen, jonka mukaan tutkijat ovat joko pyhiinvaeltajia tai turisteja. Ensin mainitut keskittyvät vain yhteen asiaan, kun taas jälkimmäinen hyppii siellä sun täällä.
–Minä olen näistä se turisti, eli pyörin eri paikoissa, Kiilakoski hymyilee.
Kiilakoski ja hänen vaimonsa ovat molemmat raahelaislähtöisiä. Tomi lähti Raahesta opiskelujen perässä heti lukion jälkeen. Sen jälkeen hän on ehtinyt hankkia itselleen muun muassa filosofian tohtorin paperit.
–Opiskelu on nyt jäänyt. En pidä mahdottomana, että menisin vielä kouluun, mutta pidän sitä epätodennäköisenä, mies puntaroi.
Raahesta hänellä on hyviä muistoja. Toki mies myöntää, että nuorena hän koki ainoaksi vaihtoehdoksi muuttaa kotikaupungista muualle.
–En valittanut, että Raahe olisi ollut huono paikka. Osasin arvostaa niitä piirteitä, joita siellä on. Mutta oli itsestään selvää, että Raahesta piti lähteä pois. Oma suhteeni Raaheen lämpeni jossakin vaiheessa, kun oli hetken kaupungista poissa. Toisinaan lähelle on hankala nähdä selvästi, Kiilakoski muotoilee.
Nuorisotutkimusseura ry
Vuonna 1988 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti.
Työllistää vakituisesti kuusi tutkijaa sekä jonkin verran hallintohenkilökuntaa.
Pätkätyössä olevia tutkijoita on huomattavasti enemmän kuin vakituisia.
Saa suurimman osan rahoituksestaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Missään muussa Euroopan maassa ei ole vastaavaa rakennetta kuin Nuorisotutkimusseuralla.
Toimii kuten tutkimuslaitos, vaikkei ole sellainen.
