Maisema on kokenut perinpohjaisen myllerryksen, kun katsotaan Saloisten seurantalon edustalta terästehtaan ja meren suuntaan.
Ei enää pusikkoa ja pöheikköä, vaan hätkähdyttävän laaja aukio, jonka kimpussa touhuaa maansiirtokoneiden, kuorma-autojen ja traktoreiden armeija.
Uudet tienpohjat ovat jo hahmottumassa. Työmaamestari Markus Kuivas seuraa työskentelyä tyytyväisen oloisena.
–Asialla on kokeneet ja osaavat tekijät, hän kiittelee.
Työkoneiden kyljessä vilahtelee tuttuja, paikallisia nimiä.
–Rakentamisvaiheessa työllistetään paikallisia urakoitsijoita, joilla on jo olemassaolevat puitesopimukset kaupungin kanssa.
Töiden painopiste on tällä hetkellä kaukolämpökanavan viimeistelyssä. Kanava noudattelee samaa linjaa kuin alueen halki rakennettava valtaväylä ja kokoojatie, jolle on annettu jo nimikin: Heinimäentie.
–Kokoojaväylän yhteyteen rakennetaan lisäksi pyörätie korvaamaan entistä pyörätietä, joka jouduttiin katkaisemaan rakennustöiden takia.
Työmaamestarin arvion mukaan uusi pyörätie valmistuu kulkukelpoiseen kuntoon kevättalven aikana.
–Paitsi että päällyste rakennetaan vasta ensi syksynä.
Heinimäentien valmistuminen on hyvä uutinen myös erikoiskuljetuksia tarvitseville. Uusi väylä tarjoaa esteettömän yhteyden, jossa ei tarvitse mittailla alikulkusillan korkeuksia.
Mikä on innostanut Raahen kaupungin näin suureen tonttirakentamisen myllerrykseen? Fennovoimako? Kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen ei laita hanketta yksistään Fennovoiman piikkiin.
–Raaheen tarvitaan hyvien kulkuyhteyksien varrella olevia tontteja, jotka soveltuvat nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Siinä mielessä Tokolan alue ei voisi parempi olla, sillä valtatie, kantatie, rautatie ja satama ovat aivan lähituntumassa. Näin kaupunki omalta osaltaan haluaa parantaa PK-yritysten toimintamahdollisuuksia ja siinä samalla kansainvälistymistä.
Viime vuosien aikana tapahtunut tosiasia on, että teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet Raahen alueella noin 100 työpaikan vuosivauhtia.
–Uuden ja keskeisellä paikalla sijaitsevan teollisuusalueen rakentamisella halutaan mahdollistaa korvaavien ja myös uusien työpaikkojen syntyminen, Paula Pihkanen perustelee.
Tokolan teollisuusalueelle tulee 36 uutta tonttia sekä teollisuutta että myös toimitiloja varten. Toimitiloja varten on luvassa rakennusoikeutta yhteensä 22 300 kerrosneliömetriä. Teollisuus- ja varastorakennuksia varten rakennusoikeutta on yhteensä 71 200 kerrosneliömetriä
Alueen sisälle on jäämässä yhteensä 12 tonttia rakennuksineen. Niihin ei kajota.
–Myöskään seurantalon ja grillikioskin tieyhteyksiin ei kajota, Paula Pihkanen korostaa.
Uutta teollisuusaluetta on raivattu ja rakennettu viime elokuusta lähtien. Maasto ei ole ollut niitä helpoimpia.
–Aluksi jouduttiin kirjaimellisesti uimaan savessa, työmaamestari vahvistaa.
Vajaan 50 hehtaarin alueessa todellakin on rommakoita ja lutakoita, jotka vaikuttivat aluksi pohjattomilta.
–Merenpohjasavea oli paikoin parin metrin kerrokset. Ne on kaivettu pois ja kuivatuksen jälkeen ne pengerretään viheralueiksi sähkölinjojen alle.
Aluetta on siunattu myös muhkeilla sorakerrostumilla. Paikalliset soravarat ovatkin erittäin tervetulleita, kun maapohjia on tasoiteltu tieverkkoa ja tontteja varten. Eivätkä kuonamurskeen alkulähteet ole kaukana, silloin kun sellaista materiaalia tarvitaan.
Tokolan teollisuusalueen pinta-ala on 48,3 hehtaaria. Tontteja tulee 36 ja uusia teitä rakennetaan yhteensä 2,2 kilometriä.
Pääväyläksi rakennettavan, rautatien suuntaisen Heinimäentien yhteyteen rakennetaan myös pyörätie.
Kunnallistekniikan kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa, johon saatu 50 prosentin avustus EU:n rakennerahastolta.
Hanke parantaa tonttitarjontaa. Raahelta on puuttunut PK-yritysten kilpailukyvyn kannalta teollisuustontteja hyvien liikenne- ja logistiikkayhteyksien varrelta.
