Turvan tarve kasvaa

Turvakotipaikkojen lisääntynyt määrä ja maksuttomuus asiakkaille näkyvät kohonneissa asiakasmäärissä THL:n mukaan. Kuvassa Päivi Sippala.

Kuva: Miia Lahti

Raahen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Päivi Sippala kertoo, että Raahen tilastot mukailevat valtakunnallista tilannetta.

Viimeisen vuoden aikana yhteensä 130 000 ihmistä on kokenut parisuhteessa väkivaltaa, selviää THL:n tutkimuksesta. Lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttavaan puhelinpalvelu Nollalinjaan soitettiin viime vuoden aikana lähes 8 000 kertaa. Keskimäärin puhelin soi siis noin 22 kertaa päivän aikana.

Raahessa asiakasmäärät ovat olleet hienoisessa nousussa vuoden 2015 jälkeen. Tuolloin voimaan astui turvakotilaki, mikä on osaltaan helpottanut turvakodeissa asiointia. Asiakas on voinut tulla turvakodin ovelle hädän edessä, eikä henkilön ottamisesta turvakodin asiakkaaksi tarvitse tehdä päätöstä tai sopimusta sosiaalitoimen kanssa.

– Asiakkaan tilanteesta tehdään kartoitus heti turvakodissa. Palvelu on täysin maksutonta asiakkaalle.

Raahessa hoitovuorokaudet lisääntyivät 428:sta 1 107 kertaan vuosien 2016 ja 2017 välillä. Vuonna 2016 Raahen turvakodilla oli asiakkaina 45 henkilöä. Vastaava luku vielä kuluvana vuonna 2018 on 66.

– Lähisuhdeväkivalta näyttää lisääntyneen erityisesti lapsettomissa parisuhteissa. Myös ikäihmisiä näkyy nykyään enemmän asiakkaina, Sippala kertoo.

Turvakotilakiuudistuksen mukana käytäntöön tuli myös vapaavalinnaisuus. Toisin sanoen, kuka tahansa lähisuhdeväkivallasta kärsinyt voi mennä minkä tahansa turvakodin asiakkaaksi Suomessa, asuinpaikasta riippumatta.

– Raaheen tullaan paljon Oulusta, jossa ei aina ole tilaa. Myös lähikunnista matkustetaan Raaheen.

Asiakkaat voivat valita etenkin pienemmillä paikkakunnilla naapurikunnan palvelut, sillä turvaan hakeutumiseen liittyy edelleenkin häpeää ja syyllisyyttä.

– Maksamme asiakkaalle kyydin Raahen lähikunnista, mikäli tilanne niin vaatii. Rahattomuus ei saa olla este suojan saamiselle.

Raahen turvakodin asiakkaina on myös miehiä, vaikkakin vähemmistönä. THL:n tutkimuksesta selviää, että nainen oli tekijänä vajaassa 15 prosentissa ja mies noin 77 prosentissa. Tekijä on useimmiten nykyinen tai entinen puoliso. Alle viidesosassa tekijä oli sukulainen.

Henkinen väkivalta on yleisin lähisuhdeväkivallan muoto. Usein ihmetellään, miksei toinen osapuoli vain lähde myrkyttävästä suhteesta.

– On vaikeaa tunnistaa henkistä väkivaltaa. Usein asiakkaat kuvailevat väkivallan tekijää muuten aivan ihanana ihmisenä. Tilanteeseen totutaan pikku hiljaa.

Kaikki alkaa kysymällä kuinka ihminen voi.

– Meistä jokainen voi kysyä tuttavalta vointia, jos epäilee heidän kärsivän lähisuhteessa väkivaltaa.

THL on aloittamassa verkkokoulutuksia terveydenalan ammattilaisille, jossa kannustetaan ottamaan parisuhdeväkivallan uhka rohkeasti puheeksi asiakkaiden kohtaamisissa.

– Ajatus on, että on tärkeämpää puuttua tilanteeseen kuin antaa sen olla. Hiljaisuus nähdään tilanteen huonontumisen edesauttamisena.